TERVEYSRUUAT LIHOTTAVAT ELINTARVIKETEOLLISUUTTA

Julkaistu:

Kuluttajien lisääntyvä terveystietoisuus houkuttaa terveysvaikutteisten elintarvikkeiden valmistajia. Myös elintarviketutkijat hankkivat mainetta ja mammonaa pilkkomalla, poistamalla ja yhdistelemällä puhtaiden raaka-aineiden osia. Näyttöjä on jo, mutta kultasuonen puhkeamista ehkäisee markkinoinnin pattitilanne.

Tutkijat ja teollisuus pitävät sekä kuluttajien että elintarvikevalmistajien etuna sitä, että EU-maissa pian määriteltäisiin terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja niille hyväksytyt terveysväitteet sekä väitteiden todentaminen.

Valistunut kuluttaja tietää, että hyvä ruokavalio on kokonaisuus, johon yksi elintarvike ei tee ihmeitä. Mutta kuluttaja ei tiedä, mikä terveysväittämistä vastaa todellisuutta, ennen kuin on saatu pelisäännöt.

Viranomaiset eivät salli elintarvikkeiden markkinoinnissa väitettä sairauksien ehkäisystä tai parantamisesta. Toisaalta ruokavalion katsotaan vähintään pahentavan esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia.

Suunnannäyttäjä tuotekehityksessä

Elintarviketeollisuusliiton johtaja Seppo Heiskanen arvioi, että elintarvikeala satsaa tutkimukseen noin 600 miljoonaa markkaa, siitä kaksi kolmannesta maksavat yritykset. Heiskanen päättelee, että terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin sijoitetaan tutkimusrahoituksesta noin 20 prosenttia.

Julkisrahoitteiset päätoimijat ovat Teknologian kehittämiskeskus eli Tekes, Valtion teknillinen tutkimuskeskus eli VTT ja Maatalouden tutkimuskeskus eli MTT. Trendikästä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tutkimusta harjoittavat lisäksi Helsingin, Turun ja Kuopion yliopistot.

Kohta terveyselintarviketutkimus kenties ohjaa elintarvikkeiden tuotekehitystä. Maatalouden tutkimuskeskuksen professori Hannu Korhonen väittää, että Suomella on tilaisuus nousta alan kärkimaihin. Optimismia herättää se, että Suomessa on runsaasti tutkittavia, puhtaita raaka-aineita. Erityisesti probioottisia eli suoliston toimintaa tasapainottavia maitohappobakteereita sekä ravintokuituja tutkitaan vilkkaasti.

-Myös viljakasvien biomolekyylien tutkimuksessa suomalaiset ovat huipulla. Rukiista, kaurasta ja pellavasta tutkitaan hormonaalisesti vaikuttavia kuituja, fytoestrogeeneja. Toinen merkittävä kohde on sokeripohjaiset yhdisteet, polysakkaridit, Korhonen kertoo.

Yksimielisesti kaksijakoiseen

ILSI (International Life Sciences Institute) Europe ehdottaa, että elintarvikkeiden terveysväittämät jaetaan toiminnallisiin ja sairautta ehkäiseviin. ILSI on elintarvikealan tutkimusjärjestö, johon kuuluu alan teollisuuden taustavaikuttajia.

ILSI jätti kolmivuotisen selvityksen tulokset EU-komissiolle joulukuussa. Konsensusmääritelmää pidetään merkittävänä, sillä vastaava voimainponnistus uuselintarvikkeista muuttui lainsäädännöksi pienin muutoksin.

Elintarvikekemian professori Seppo Salminen Turun yliopistosta kuului Hannu Korhosen lisäksi selvitystyöryhmään. Salminen on myös ILSI Europen pysyvän ravitsemusasiantuntijaryhmän jäsen.

-Toiminnallinen, osoitettavissa oleva väittämä on esimerkiksi se, että ksylitoli ehkäisee haitallisten bakteerien kasvua suussa. Sairauden ehkäisystä esimerkiksi käyvät jatkuvasti käytettynä sekä ksylitoli, joka ehkäisee kariesta että Lactobacillus GG-bakteeri. GG:stä on riittävästi näytetty, että sen jatkuva nauttiminen vähentää riskiä sairastua rotavirus-ripuliin, Salminen valottaa.

Salmisen mukaan ILSIn kaavailema kiistaton tieteellinen näyttö funktionaalisille elintarvikkeille lähentää elintarviketeollisuuden tutkimusta kohti lääketeollisuuden vaatimuksia. Määritelmässä ehdotetaan kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, joista on saatu vähintään kahdessa tutkimuslaitoksessa samat tulokset.

EU-lainsäädännölle on paineita, sillä komission lisäksi myös Euroopan neuvosto on asialla. Salminen kuitenkin huomauttaa, että EU:ssa kiireetkin ovat hitaita. Lainsäädäntö tuskin valmistuu tällä vuosituhannella.

Vain Japanissa virallistettu

Terveysvaikutteiset eli funktionaaliset elintarvikkeet -käsite on määritelty vasta Japanissa: ´Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat valmisteita, joilla on positiivinen vaikutus yksilön terveyteen, fyysiseen suorituskykyyn tai mielentilaan ravitsemuksellisten ominaisuuksien lisäksi.´

Japanissa vaaditaan Food for specified health use (Foshu) -hyväksyntä. Sen saaminen kestää vuosia ja vaatii tieteellistä näyttöä, mutta valmistaja tietää jo tuotekehitysvaiheessa, mitä vaaditaan. Hyväksyttyjä tuotteita tuli vuosina 1995-1998 Japanin markkinoille yli sata. Professori Salmisen mukaan Japanin markkinoille päässeet eurooppalaiset ovat yleensä satsanneet japanilaisia voimakkaammin tutkimukseen.

Japanissa ruuan ja lääkkeen eroa ei nähdä niin suureksi kuin länsimaissa. Tilanne on kuitenkin yhdenmukaistumassa. Salminen tietää, että Japanin lainsäädäntö on juuri tiukkenemassa, mikä vaikeuttaa uusien tuotteiden esiinmarssia.

Cultorilla on kokemuksia pitkästä japanilaisesta marssista. Johtaja Anu Harkki Cultorin Food Science -sektorista kertoo, että ksylitoli pääsi Japanin markkinoille luvanvaraisena elintarvikelisäaineena vasta vuonna 1997.

-Kasvu on nyt hurja seitsemän vuoden investointien jälkeen, joten toistaiseksi emme tarvitse Foshu-leimaa, hän kommentoi.

Harkki iloitsee, että terveysvaikutteisten raaka-aineiden markkinat kasvavat Cultorille tärkeillä Pohjois-Amerikan ja Euroopan markkinoilla kymmenkunta prosenttia vuodessa.

Ongelmina USA, kopiointi ja hinta

Yhdysvalloissa ruuan terveysväittämistä päättää elintarvike- ja lääkevirasto FDA, jonka ohjeistoa pidetään monimutkaisina, juristeja työllistävänä. Prosessin läpäisseitä tuotteita saa markkinoida terveysväittämien avulla.

Ksylitoli oli hyvä esimerkki amerikkalaisesta protektionismista. FDA ei hyväksynyt ksylitolin terveysväittämää ennen kuin muutkin ehtivät markkinoille. Korhonen veikkaa, että Raisio ja Unilever saavat luvan samanaikaisesti.

Valion Gefilus hyötyi siitä, että sen maitohappobakteeri hyväksyttiin ensimmäisenä funktionaalisten elintarvikkeiden ainesosaksi. Sitä on kuitenkin kopioitu surutta, kun tarvittava lainsäädäntö puuttuu.

Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuotekehitys on kallista ja epävarmaa. Lisäksi alan teollisuuden pitää oppia uusia taitoja. Kulut näkyvät hinnoissa.

Korhonen rinnastaa kuluttajan valinnan luomutuotteisiin. Useimmat miettivät tarkkaan, kannattaako luomumausta maksaa ´valistuneen kuluttajan lisä´.

Biotekniikalla isoon bisnekseen

Kun talousennustajat etsivät alkavan vuosituhannen Nokiaa, veikkaus osuus usein biotekniikkayrityksiin. Professori Hannu Korhonen uskoo samoin.

-Seuraava askel terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehityksessä ovat korkean teknologian biotekniikkayritykset, jotka kenties ovat mikroyrityksiä. Niissä koulutetut ihmiset tutkivat terveysvaikutuksia jostakin raaka-aineesta. Tutkijat voivat alkaa itse valmistaa tai he myyvät ideoita suurille firmoille, Korhonen ennakoi.

Mies ilmeisesti tietää, mistä puhuu. Hän on näet yksi neljästä Novatreat Oy:n omistajasta. Turkuun rekisteröity yritys kehittää ternimaidosta kliinistä ravintovalmistetta sairaaloihin.

Korhosen nyrkkisääntö siihen, miten nopeasti pätevät innovaatiot muuttuvat tuotteiksi, on sama kuin tutkimuksessa yleensä. Tuloksia pitää odottaa kolmesta viiteen vuoteen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Verkkokauppa.com julkaisi palautetuimpien tuotteiden Top 25 -listan

    2. 2

      Arvaisitko, minne Suomesta viedään lonkeroa tai tillivotkaa? ”Suomi on jälkijättöinen maa”

    3. 3

      Työkokeilu: Riitta, 53, teki raskasta työtä ”aidossa kaupan ympäristössä” – 9 euroa per päivä

    4. 4

      Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa?

    5. 5

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    6. 6

      Skodaa oli päästö­manipuloitu, ostaja vaati 17 000 euron hinnan­alennusta – Viranomainen: Arvon alentumisesta ei näyttöä

    7. 7

      Ajatushautomo: Brittien elintasoa uhkaa pisin heikkeneminen 60 vuoteen

    8. 8

      Syksyn yhteishaun tulokset julki: näihin ammattikorkeakouluihin oli vaikeinta päästä

    9. 9

      Kommentti: Ekonomistien näkemykset eroavat kovasti – ja nyt sen näkee kuka vain

    10. 10

      Alennuksessa jopa autoja ja asuntoja – Black Friday vyöryttää tarjouksia jo torstai-iltana

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa?

    2. 2

      Työkokeilu: Riitta, 53, teki raskasta työtä ”aidossa kaupan ympäristössä” – 9 euroa per päivä

    3. 3

      Verkkokauppa.com julkaisi palautetuimpien tuotteiden Top 25 -listan

    4. 4

      Rovion osake rajussa syöksyssä pörssissä – ”Brutaali pettymys”

    5. 5

      Arvaisitko, minne Suomesta viedään lonkeroa tai tillivotkaa? ”Suomi on jälkijättöinen maa”

    6. 6

      Purkupäätös: Kojamon kerrostalo vajosi nopeasti 10 cm – ”Jotain siellä on tapahtunut”

    7. 7

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    8. 8

      TS: Kerrostalo vajosi Turussa 10 senttiä – Kojamo purkaa rakennuksen

    9. 9

      Alennuksessa jopa autoja ja asuntoja – Black Friday vyöryttää tarjouksia jo torstai-iltana

    10. 10

      Syksyn yhteishaun tulokset julki: näihin ammattikorkeakouluihin oli vaikeinta päästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    3. 3

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    4. 4

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    7. 7

      Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

    8. 8

      Ilkka, 62, nostaa eläkettä ja käy kokopäivätöissä – ”Kyllä tässä pääsee voitolle”

    9. 9

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    10. 10

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    11. Näytä lisää