1998011341 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

RAKENTAMINEN TERVEHTYMÄSSÄ

Julkaistu: 12.9.1998 0:00

Vapaarahoitteinen rakentaminen on vilkastumaan päin. Kehitys on tervettä. Rakennus- ja kiinteistömarkkinoilla aletaan elää markkinatalouden sääntöjen mukaisesti.

Suomessa asumista on tuettu voimakkaasti koko sotien jälkeisen ajan. Viime vuosina asumisen eri tuet ovat vuositasolla yltäneet kokonaisuudessaan noin 18 miljardiin markkaan. Osa on asukkaille suunnattua asumistukea, osa erilaista rakentamiseen liittyvää tukea kuten arava- ja korkotukea. Merkittävillä summilla tuetaan myös omistusasumista.

Rakentamisen tukemisella on oma historiansa. Sotien jälkeen maa jälleenrakennettiin ja kotinsa menettäneet karjalaiset asutettiin uudelleen. 1960-1970-luvulla voimakas muuttoliike etelään synnytti asuntopulan. Tarvittiin nopeasti ja paljon asuntoja erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Rahoituksen osalta Suomi on ollut pääomaköyhä maa, jossa ei ilman julkisia varoja olisi ollut riittäviä resursseja toteuttaa merkittäviä rakennusohjelmia. Nyt tilanne on toinen. Markkinaehtoista rahaa on saatavissa aikaisempaa enemmän. Kiinteistösijoittaminen alkaa olla monelle sijoittajalle varteenotettava vaihtoehto osake- ja joukkovelkakirjasijoittamisen ohella. Vakuutusyhtiöiden lisäksi muun muassa säätiöt hakevat tuottoa kiinteistösijoittamisesta. Myös ulkomailla on herännyt kiinnostus Suomen kiinteistömarkkinoihin.

Omistusasumisen suosio on noussut viime aikoina, kun vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet tuntuvasti. Kantapään kautta moni on huomannut, että vuokraa vastaavalla summalla hankkii saman tien oman asunnon. Heinäkuun loppuun mennessä uusia asuntoluottoja oli myönnetty 21,8 miljardilla markalla. Jos tahti jatkuu samana vuoden loppuun, päästään asuntoluotoissa noin 35-37 miljardiin markkaan.

Suomen sitoutuminen Euroopan rahaliittoon edistää osaltaan omistusasumista, vaikka toisaalta työvoiman liikkumisen näkökulmasta vuokra-asuminen olisi joustavampi vaihtoehto.

Emu-jäsenyyden myötä korkotaso on Suomessa tullut alas ja myös korkojen heittelehtiminen on vähentynyt. Nyt Suomessakin uskaltaa ottaa pitkäaikaista lainaa luottaen korkotason vakauteen. Kun vielä vuonna 1993 uusien asuntoluottojen keskikorko oli kymmenessä prosentissa, on se nyt 5,5 prosentissa ja jopa alle tämän.

Yleinen korkotason aleneminen sekä kiinteistösijoittamisen vilkastuminen pakottaa julkisen vallan miettimään uudelleen myös omistusasumisen epäsuoria tukiaisia. Omistusasumisen tukeminen verohelpotuksin saattaa hyvinkin nousta keskustelun aiheeksi lähitulevaisuudessa.

Tuoreimmat osastosta