OY HUUME AB

Julkaistu:

Vapauttaisiko huumeiden vapauttaminen myös huumekaupan?
Silloin tällöin huumeiden vapauttamista perustellaan taloudellisin argumentein. Sanotaan, että huumekauppa ei olisi enää rikollisten yksinoikeus, hinnat laskisivat, valtio pääsisi verottamaan . . .

1993 Kolumbian ylin syyttäjä Gustavo De Greiff vaati kokaiini- ja marihuanakaupan laillistamista, koska kohdemaat eivät tee mitään kysynnän leikkaamiseksi ja huumesodan Kolumbialta vaatimat uhraukset valuivat hukkaan.

Jopa vanhoillinen amerikkalainen National Review -lehti julkaisi 1996 laajan kirjoitussarjan, jossa niinikään vaadittiin huumeiden laillistamista. National Review kirjoitti, että jos huumekaupasta tulisi valtiomonopoli, rikollisten reviirikahinat loppuisivat. Valtio säästäisi rahaa, kun sen ei tarvitsisi jahdata huumekauppiaita ja narkomaaneja. Laillisuuden tuoma hintojen lasku tarkoittaisi, että huumeiden käyttäjien ei tarvitsisi tehdä rikoksia rahoittakseen riippuvuutensa.

Yalen yliopiston oikeustieteen professori Steven Duke väittää kirjassaan America´s Longest War,että jokaista kokaiinin tappamaa kohden on 20 heroiiniin kuollutta, mutta 37 alkoholiin ja 132 tupakkaan kuollutta.

Mutta ehkä huumeet tappavat niin ´vähän´ ihmisiä juuri siksi, että ne ovat laittomia. Ja ehkä alkoholin ja tupakan kaupan vapauttaminen olivat nekin virheitä.

Voitaisiinko Suomeen perustaa uutta valtiomonopolia? Laskisiko hinta? Jos niin kävisi, eikö narkomaaneilla olisi varaa käyttää entistä enemmän aineita? Päästäisivätkö nykyiset koviin otteisiin harjaantuneet huumekauppiaat muita apajille, jos huumeet ja niiden kauppa vapautuisivat?

Helsingin kauppakorkeakoulun taloushistorian professori Erkki Pihkala näkee yhtymäkohtia Englannin ja Kiinan väliseen Oopiumisotaan 1840-42.

-Silloin länsimaat taistelivat täsmälleen samoin argumentein huumekaupan puolesta. Vapaakaupan nimissä Englanti vaati oikeutta saada tuoda oopiumia Kiinaan. Lännessä ei ollut huumeongelmaa, Kiinassa vanhana degeneroituneena yhteiskuntana oli. Kiinalaiset ymmärsivät, että oopiumi murentaisi kiinalaisen yhteiskunnan - niin kuin sitten kävikin -, kun johtavat virkamiehet ryhtyivät käyttämään huumeita. Englanti teki valtavat voitot oopiumilla, jota se toi Intiasta ja Burmasta.

Kiinalaiset eivät hevin unohtaneet huumeiden haittoja. Kun maassa 1949 alkoi taas olla huumeita, kommunistinen Kiina ratkaisi ongelman ampumalla sekä myyjät että käyttäjät.

Suomessa ovat kiellettyjä olleet aikanaan niin viina kuin kahvikin.

-Kieltolain kumoaminen ja valtiomonopolin perustaminen eivät poistaneet salapolttoa, sanoo Pihkala.

-Hinta voidaan aina asettaa sellaiselle tasolle, että salakuljetus ei kannata. Mutta huumeet painavat vähemmän kuin alkoholi. Riskit verrattuna hyötyyn olisivat siksi aina pienemmät kuin alkoholin salakuljetuksessa.

Suomalaisessa takavuosien alkoholikeskustelussa oli paljon samaa kuin nykyisessä huumekeskustelussa:

-Olutta voisi verrata hasikseen, väkevää viinaa koviin huumeisiin. Väiteltiin siitä, olisiko olut portti väkevimpiin.

Historiasta ei silti löydy vastausta siihen, mitä tapahtuu, kun kielletty aine sallitaan.

-Kahvi ei oikein käy, koska huumeet vaativat erilaisen organisaation kuin kahvi, miettii Pihkala.

-Lisäksi kahvin viljely oli laillista. Sen lähtö tuottajamaasta ei ollut rikollista. Laittomuus tuli kuvaan mukaan Ruotsin rajalla. Samoin oli myöhemmin virolaisen pirtunkin laita. Huumekauppa on kokonaan laitonta. Jakeluketjun pituus vaikuttaa oleellisesti hinnan muodostumiseen.

-Huumekauppa on pääomavaltaisempaa kuin viinakauppa. Niinpä markkinaosuussodatkin ovat kovempia. Niitä voisi verrata Yhdysvaltojen öljysotiin tai ay-liikkeen hallinnasta käytyihin taisteluihin, joissa on tehty murhiakin.

-Jos vaikkapa kokaiini vapautettaisiin, mutta morfiinia ei, morfiinin käyttäjät siirtyisivät kokaiiniin. Kun Suomessa määrättiin 1920-luvulla tulli ulkomaiselle rukiille kotimaisen tuotannon suojelemiseksi, täytyi tulli määrätä myös riisille, vaikkei sitä viljelty Suomessa, koska muuten kysyntä olisi siirtynyt rukiista riisiin.

-Sekä kysyntä että tarjonta täytyy tuhota, jos huumeongelma halutaan poistaa. Sveitsissä narkomaaneille annetaan ilmaiseksi huumeita. Ilmainen jakelu on ainoa tapa tuhota kysyntä.

Pihkalan mielestä uusi valtiomonopoli on mahdoton ajatus. Vapaa kauppa olisi siis yksityisten käsissä, mikä voisi johtaa myös liigasotiin.

Pihkala myöntää, että huumeiden laillistaminen halventaisi hintoja.

-Huumeet ovat sinänsä halpoja. Riskit tekevät niistä kalliita, hän muistuttaa.

Kannabisyhdistyksen tavoitteena on saada kannabiksen käyttö, saatavuus ja kotikasvatus omaan käyttöön lailliseksi täysi-ikäisille. Yhdistys ei ota kantaa muihin huumeisiin.

Kimmo Wilska Kannabisyhdistyksestä sanoo, että käyttäjien rankaiseminen on väärä tapa lähestyä ongelmaa.

-Kotikasvatus pitäisi sallia, jottei käyttäjien tarvitsisi hankkia aineita rikollisilta.

-Kaupan salliminen olisi pitkällä tähtäimellä hyvä, jos kauppiaat olisivat luotettavia ja valvottaisiin, ettei alaikäisille myytäisi.

Wilska myöntää, ettei alaikäisillä ole vaikeuksia saada alkoholiakaan käsiinsä.

-No, mitään systeemiä ei saa täysin aukottomaksi. Mutta se viinakin, jota alaikäiset saavat, on sentään teollisesti valmistettua eikä myrkyllistä pontikkaa. Huumekauppa ei olisi niin suuri elinkeino, jos laittomalta kaupalta vedettäisiin matto alta.

Wilskan mielestä riippuu Alkon kehityksestä, ketkä huumekauppaa harjoittaisivat: olisiko se valtion monopolin vai yksityisyrittäjien käsissä.

-Lailliset huumekauppiaat tuskin olisivat samoja henkilöitä kuin nykyiset myyjät, koska tarvittava know-how olisi erilaista. Nykyään se on laillisen yhteiskunnan puitteiden välttämistä. Uudessa järjestelmässä tarvittaisiin tietoa esimerkiksi arvonlisäveroista.

Sallisivatko huumekauppiaat kannabiksen kotiviljelyn?

-En oikein ymmärrä tätä skenaariota, Wilska sanoo.

-Hollannissa myydään siemeniä, enkä ole kuullut yhdestäkään pommista. Harjoitetaanhan kotikasvatusta nytkin, ja se vähentää liigojen otetta kotimarkkinoista.

Rikoskomisario Jaakko Sonck Keskusrikospoliisin huumeyksiköstä arvioi, että huumekaupan volyymi maailmankaupassa olisi samaa luokkaa kuin öljyn tai aseiden. Rikosylikonstaapeli Erkki Pellinen lisää, että ulkomaalaiset ovat lähes vallanneet suomalaisen huumekaupan. Suomalaiset hoitavat enää katukaupan.

-Virolaisilla on salakuljetuksessa merkittävä osa. Tämä on 1990-luvun ilmiö. Ulkomaalaisilla on yksinkertaisesti paremmat organisaatiot. Itse asiassa on ihmeellistä, ettei Suomi ole aiemmin kiinnostanut. Vaikka maamme on markkina-alueena pieni, on hintataso korkea. Voidaan sanoa, että virolaisen amfetamiinin päämarkkina-alue on Suomi.

Suomessa ei ole riittävästi kotimaista tuotantoa kulutuksen turvaamiseksi kriisitilanteissa. Kauppa on ulkomaisen tuonnin varassa.

-Suomalainen on laatutietoinen kuluttaja; virolaiset yrittivät myydä huonoa hashista, mutta joutuivat salakuljettamaan sen takaisin.

-Heroiinin maahantuojissa on somaleita, arabeja, vietnamilaisia ja erityisesti venäläisiä. Suomalaiset rikolliset eivät enää uskalla yrittää tukkukauppiaiksi. Heillä on huumekaupassa sija alimmalla tasolla, katukaupan vähittäismyyjinä.

Huumebisnekseen on helppo päästä mukaan.

-Pääomaa tarvitaan vain yhden huume-erän hankkimiseen, Pellinen sanoo.

Poliisi ei usko valtionmonopoliin ratkaisuna.

-Valtion monopoli ei vähentänyt viinankaan salakuljetusta. Sitä paitsi YK:n huumausainesopimus velvoittaa Suomen estämään huumekauppaa. Hollannissa ollaan kaksinaamaisia; siellä coffee shoppeihin aina ilmestyy jostain aamuksi myytävää. Se on ihme!

Nykyään gramma hashista maksaa noin 80 markkaa katukaupassa. Huumekaupan vapauttamisen vaikutuksista poliisit arvelevat, että lähinnä viljelijä hyötyisi.

-Miksi kuluttaja hyötyisi? Liikemiehethän voisivat kysynnän kasvaessa vastaavasti nostaa hintaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    3. 3

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    4. 4

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    5. 5

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    6. 6

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    7. 7

      Ranska kiistää huhut: Renaultin ja Nissanin fuusio ei ole työn alla

    8. 8

      Valtioneuvosto: Jokaisen työttömän työllistyminen tuottaa valtiolle vuodessa 7 000 euron hyödyt

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    3. 3

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    4. 4

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    5. 5

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    6. 6

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    7. 7

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    8. 8

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      Kokenut asianajaja antaa neuvon, jolla välttää perintöriidat ja mahdollisesti säästää sievoisesti rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    6. 6

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    7. 7

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    8. 8

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    11. Näytä lisää