METSÄN HERRA

Julkaistu:

Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä on pohjoismaiden merkittävin metsäteollisuusjohtaja
Ruotsin talouseliittiin liittyi tällä viikolla uusi jäsen: Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä, 51. Lahden takana Härmälää ei otettu yhtä avosylin vastaan kuin kotimaisissa teollisuuspiireissä, joissa monissa liemissä keitetty vuorineuvos liikkuu kuin hirvi metsässä. Miksi metsäjätin johtoon piti nostaa suomalainen, jonka sukunimeä on vaikea ääntää kolmen ään takia, kyseltiin.

Ruotsalaisten kärttyisyyttä eivät lievittäneet nimityksen perustelut. Härmälää kehuttiin ruotsalaisia ansioituneemmaksi metsäteollisuusjohtajaksi. Tuntui kuin naapurusten maaottelussa olisi tullut kunnolla turpaan.

Härmälä vähättelee ruotsalaisten reaktioita.

Ihmisiin täytyy tutustua, hän sanoo.

Tätä ohjetta Härmälä on noudattanut aiemminkin. Kun valtiollinen Enso hotki kitaansa pienempiä suomalaisfirmoja, Härmälän joutui sammuttamaan kaunan ja vihan liekkejä.

Ennen Enson ja Veitsiluodon fuusiota minulla oli hirveä maine. Minua haukuttiin Veitsiluodon syöjäksi ja vihattiin niin, että jotkut yrittivät estää minua menemästä sinne: nehän ampuu sut, peloteltiin. Siinä se on kuitenkin mennyt.

Härmälä uskoo pärjäävänsä samalla asenteella myös Ruotsissa.

Kun katsoo ruotsalaisia silmiin, niin huomaa, että lihaa, luuta ja nahkaa ne on ihmiset lahden silläkin puolella. Luottamus ei synny käskien vaan hoitamalla asioita hyvin.

Härmälä on selvästi tahtoihmisiä, jonka hinkua rakentaa Stora Ensosta maailman metsäykkönen ei nitistä mikään ei edes kankeaksi moitittu suomenruotsi, jota vääntäessään Härmälä häviää imagotaistelun soljuvasanaisille ruotsalaispomoille.

Yksi osa kielitaitoa on, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. En ole ruotsinkielen mestari, mutta en kärsi ruotsin kammostakaan. Ruotsalaisten kanssa olen aina puhunut ruotsia.

Englanti on onneksi Stora Enson virallinen kieli. Sen merkityksen pitäisi tulevaisuudessa korostua ruotsin ja suomen kustannuksella ainakin, jos Härmälän ja Investorin hallituksen puheenjohtajan Percy Barnevikin visiot toteutuvat.

Stora Enson tavoitteena on maailman metsäherruus. Yhtiöstä ei tule pieniin talousnotkahduksiin sortuva paperitiikeri, vaan voittomarkkoja tahkoava metsien kuningas.

Ei kannata olla turhan vaatimaton. Yhdistyminen on merkittävä liike, mutta kaikkea muuta kuin päätepiste. Olemme päättäneet olla maailman johtava metsäteollisuusyhtiö. Mittarina eivät ole tonnitilastot. Meidän on oltava sijoittajan näkökulmasta alan johtava yhtiö, Härmälä sanoo.

Sanomalehtipaperin ja kartongin tuottajana Stora Enso on jo maailman ykkönen. Liikevaihdolla mitattuna se on maailman neljänneksi suurin metsäyhtiö. Edellä ovat vain pohjoisamerikkalaiset International Paper, Georgia-Pasific ja Kimberly-Clark. Niiden peittoaminen edellyttää uusia yritysostoja.

Maailmanvalloitus ei voi tapahtua uutta rakentamalla vaan löytämällä uusia kumppaneita, Härmälä myöntää.

Uusia kumppaneita hakiessaan Stora Enso aikoo tutkailla niin Aasian kuin Amerikan mantereen suuntaan. Yhdysvaltoihin tunkeutuminen on ollut pohjoismaisille metsäyritykselle kuin taistelua ylivoimasta vihollista vastaan. Myös Enso joutui palaamaan Yhdysvalloista verissä päin ja satoja miljoonia markkoja köyhempänä 1990-luvun alussa, jolloin Härmälä oli noussut Kansallis-Osake-Pankin johtokunnasta Enson valtiaaksi.

Liitto Storan kanssa takaa Härmälän mukaan riittävät resurssit ja vahvan taseen Pohjois-Amerikan valloituksen käynnistämiseksi. Sinne menoa täytyy kuitenkin harkita, koska jenkkifirmat ovat kalliita pilviä hipovien pörssikurssien takia. Kilpailu on raakaa, eikä markkinoilta löydy Stora Enson menevää aukkoa.

Ennen maailmanvalloitukseen rynnistämistä Stora Enson on laitettava kotipesä kuntoon. Remontointia riittää etenkin Storassa, joka on selvästi heikommin kannattava kuin Enso. Molempien yhtiöiden liikevaihdot olivat viime vuonna 30 miljardin markan tuntumassa, mutta nettotuloksissa oli eroa: Ensolla 1,8 miljardia markkaa ja Storalla 1,1 miljardia markkaa.

Härmälä uskoo, että Storan tuloksenparannusohjelma kohentaa vähitellen yhtiön kannattavuutta. Vielä enemmän Härmälä luottaa kuitenkin itseensä. Hän ei suostu suoraan kehumaan olevansa ruotsalaiskollegoitaan parempi metsäteollisuusjohtaja, vaikka perusteita olisi; asiantuntija-arvioiden mukaan Storan omistajien tyytymättömyys yhtiönsä johtajiin oli tärkein syy Härmälän nousuun uuden superyhtiön ykköspallille.

Ruotsalaisomistajista tärkein on Wallenbergien suku. Wallenbergien Investor-konserni omistaa Stora Ensosta noin kymmenen prosenttia.

Härmälä luottaa pärjäävänsä vallankäyttöön tottuneen sukudynastian kanssa, vaikka Financial Times ennusti Wallenbergien pistävän suomalaisjohtajan koville. Wallenbergit ovat tottuneet jyräämään mielipiteensä läpi välittämättä omistamiensa yhtiöiden toiminnallisten johtajien näkemyksistä.

Wallenbergit haluavat olla pitkäaikaisia, merkittäviä ja aktiivisia omistajia. He istuvat Stora Enson hallituksessa ja tuovat esiin omia näkemyksiään. Yhteenliittymisestä käytyjen neuvottelujen aikana meidän oli helppo löytää yhteinen käsitys firman hoitamisesta ja kehittämisestä. En voi kuvitella, että vastakkainasetteluja syntyisi, vaikka lopullisia johtopäätöksiä ei voikaan vielä tehdä.

Wallenbergeista huolimatta Stora Enson suurimmat omistajat ovat suomalaisia. Härmälä tähdentää, että kolme suurinta suomalaisomistajaa valtio, Kansaneläkelaitos ja Varma-Sampo omistavat 35 prosenttia yhtiön äänivallasta. Suomalaisomistuksen osuus voi tippua jyrkästi, jos valtio päättää luopua noin viidenneksen siivustaan.

Härmälä allekirjoittaa yhä teollisuuden toitottaman huolen suomalaisomistuksen kapeudesta, joka voi ajan myötä näkyä myös Stora Enson omistajaluettelossa.

Suomalaisen sijoitusvoiman vähäisyydestä ja kapeudesta on oltu syystä huolissaan. Suomesta puuttuu kansankapitalismi, koska osakesijoittamisen osuus on kansainvälisesti verrattuna erittäin alhainen. Osakesijoitusten osuutta pitäisi nostaa.

Suomalaisista metsäteollisuusjohtajista ruotsalaisyhteistyö olisi ehkä soveltunut Härmälää paremmin UPM-kymmenen toimitusjohtaja Juha Niemelälle. Häntä pidetään Härmälää yhteistyöhakuisempana.

Ensossa Härmälä on tottunut itsenäisiin otteisiin. Niemelän toimintavapautta kavensivat ensin ´kolme bassoa´, Casimir Ehrnrooth, Tauno Matomäki ja Yrjö Niskanen, ja sitten hallituksen puheenjohtajaksi ruvennut L.J. Jouhki.

Härmälä on voinut toimia yksin, kunhan kauppa- ja teollisuusministeriö on pysynyt tyytyväisenä. Wallenbergien ja ruotsalaiskomennon myötä ajat muuttuvat. Määrätietoisen ja nopean, mutta kovissa tilanteissa tyylipisteistä vähät välittävän Härmälän on opittava tiiviimpään yhteispeliin.

Härmälän mielestä suomalaisen ja ruotsalaisen yrityskulttuurin eroja liioitellaan.

Yrityskulttuurit nähdään helposti karikatyyreinä. Suomalaisten uskotaan menevän raamit kaulassa oven saranapuolelta läpi. Ruotsalaisten luullaan koputtavan kolmesti ja odottavan, koputtavan uudelleen kolmesti ja menevän vasta sitten sisään.

Tämäkin neuvotteluprosessi ruotsalaisten kanssa on ollut aika suoraviivaista etenemistä.

Härmälä painottaa, että Stora Enson kulttuuriin vaikuttaa Suomen ja Ruotsin lisäksi kolmas tukijalka, Saksa. Siellä työskentelee 6000 ihmistä eli 15 prosenttia koko yhtiön väkimäärästä.

Stora Enso on jo lähtökohdaltaan monikulttuurinen.

Viime vuonna vuorineuvoksen arvonimellä palkittu Härmälä on selkeästi suomalainen. Hän kuuluu kotimaisen teollisuuden ytimeen paitsi työnsä myös luottamustehtäviensä takia. Härmälä on Teollisuuden ja työnantajien TT:n puheenjohtaja ja mukana useiden suuryritysten hallintoelimissä.

Ikävin paikka hänelle oli tappiollisen Amerin hallintoneuvoston puheenjohtajuus, josta hän vapautui viime vuonna.

Joistakin nykyisistä luottamustehtävistä on syytä luopua. Mikään niistä ei ole minulle niin tärkeä, etten luopuisi siitä päätyöni takia.

TT:n puheenjohtajana Härmälä toimii toista kautta. Härmälän talouspoliittista näkemyksistä eniten julkisuutta ovat viime aikoina keränneet optioita ja työttömyyttä koskeneet lausunnot. Johdon optioita kohtaan suunnattua arvostelua Härmälä luonnehti pari viikkoa sitten ´osin perusteettomaksi´. Härmälän pitäisi tietää, mistä puhuu: hänellä on noin kahden miljoonan markan arvoinen optiosalkku.

Fuusio ruotsalaisen metsäyhtiön kanssa on välkkynyt Härmälän mielessä jo pidempään. Pari vuotta sitten hän luonnehti pohjoismaisia fuusioita mahdollisiksi, mutta sanoi, että ´toistaiseksi niissä ei ole ollut mitään järkeä´.

Ainoaksi järkeväksi perusteeksi Härmälä luonnehti suuruuden ekonomiaa. Kaksi vuotta sitten se ei kuitenkaan ollut riittävä syy fuusioon. Nyt oli. Suuruuden ekonomiaa tarvetta korostaa talouden globalisaatio.

Toinen syy oli kotimainen kilpailija Metsäliitto, joka halusi hypätä samaan petiin Enson kanssa. Härmälä antoi Metsäliitolle rukkaset niin kuin useasti aiemminkin.

Yhtiöstä olisi tullut hirvittävän iso. Puun ostajana se olisi ollut alueellisesti monopoliasemassa. Jää kysymään, olisiko fuusio ollut edes kilpailuviranomaisten mielestä mahdollinen.

Lopulliseksi syyksi suuren suomalaisen metsäfuusion kariutumiseen Härmälä sanoo kiistaa ´yhteisestä konseptista´.

Härmälä uskoo suomalaisten metsäyhtiöiden fuusioiden jatkuvan. Vaikka puu kasvaa hitaasti, metsäyhtiöt kasvavat yhä nopeammin ja metsäherroista kasvaa yhä mahtavampia talousruhtinaita. Härmälänkin liikkeenjohtokyvyt joutuvat lähivuosina kovalle koetukselle.

Koskaan ei tiedä, mitä seuraavana päivänä tapahtuu.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kirsti Paakkanen testamenttasi omaisuutensa Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    2. 2

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    3. 3

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    4. 4

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    5. 5

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      Finnair laajentaa kumppanuuttaan British Airwaysin kanssa

    8. 8

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    9. 9

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    2. 2

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    3. 3

      Kirsti Paakkanen testamenttasi omaisuutensa Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    8. 8

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    9. 9

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    10. 10

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää