´TYÖN ON JATKUTTAVA´

Julkaistu:

Pääministeri Lipposen mukaan Suomella ei ole aikomusta lähteä valmistelemaan Nato-jäsenyyttä
Pääministeri Paavo Lipponen (sd) pitää tärkeänä, että Euroopan keskuspankki EKP alkaa toimia välittömästi sen jälkeen, kun keskuspankin johtokunta on nimitetty.

Nimittäminen tapahtuu lähipäivinä. Muun muassa Suomi on jo kirjeitse vahvistanut EKP:n johtokunnan kokoonpanon.

Lipposen mukaan myös finanssipoliittisen yhteistyön tiivistäminen alkaa heti.

Euro-x eli rahaliiton jäsenmaista koottu epävirallinen neuvosto kokoontuu keskuspankin nimitysten jälkeen. Ja Waigelin vakaussopimus tulee voimaan jo heinäkuun alusta.

Näin euroon mukaan tulevien maiden on otettava julkisen talouden alijäämiä ja julkista velkaa koskevat kriteerit tarkasti huomioon jo ensi vuoden budjetteja valmisteltaessa.

Lipponen pitää tärkeänä, että nyt luodaan seurantajärjestelmät, jotka riittävän lyhyin aikavälein antavat luotettavaa tietoa euromaiden talouksien kehityksestä.

-Että voidaan ennakoida, mitä jäsenmaissa tapahtuu.

Vaikka keskeiset Emu-päätökset on nyt tehty, ei Lipposen mukaan pidä jäädä ´tyytyväisenä köllöttelemään´.

-Työn on jatkuttava.

Keskuspankki heti töihin

Lipposen mukaan Emun syntyminen on puoli vuotta etuajassa alkuperäisestä aikataulusta.

Hän kuitenkin kiertää kysymyksen, saako markka euroarvonsa jo kesällä, ja heitetäänkö eurosta ulos jäävät valuutat pois ecu-korista.

-Ei ole mitään tarvetta tehdä tästä suurta kysymystä. Kyllä aikataulu on jo sinällään varsin tiivis. Se on tärkeintä, että keskuspankki alkaa toimia välittömästi.

-Ja kun keskuspankki nyt lähtee käyntiin, se joutuu luomaan linjansa välittömästi. Ei se voi odottaa eikä sen tarvitse odottaa poliittisista syistä... Se on ikään kuin oman onnensa nojassa.

Julkinen sana keskittyi raportoimaan vain Euroopan keskuspankin pääjohtajakiistasta, kun valtionpäämiehet päättivät vappuna rahaliiton käynnistämisestä.

Koko EKP:n nimitysasia ei ollut valtion päämiesten kokouksen asialistalla.

Sen sijaan poikkeuksellisesti päätöksentekoelimenä eli neuvostona kokoontuneet Euroopan poliittiset johtajat siunasivat Ecofinin valmisteleman päätöksen euron nopeasta käyttöönotosta.

Lipponen sanoo, että pääjohtajakysymys nousi esille kokouksen lounaalla.

-Puhuttiin siitä, mikä liikutti osanottajia.

Lipponen sanoo huvittuneena seuranneensa niitä riekkujaisia, mitä media on kokouksen tiimoilta pitänyt poliittisesta päätöksentekokyvystä.

-Mutta sillä ei ole mitään merkitystä sen rinnalla, että euro toteutuu, keskuspankki perustetaan ja vähän ajan kuluttua nähdään, että nämä instituutiot toimivat.

Miten ylipäätään saatiin aikaan henkilökiista Wim Duisenbergin ja Jean-Claude Trichetin välille, kun molemmat herrat edustavat täsmälleen samanlaista rahapoliittista ajattelua?

-Niin... Olen kaksi kertaa käynyt pitkän keskustelun Trichetin kanssa ja luotan täysin hänen linjaansa ja pätevyyteensä, Lipponen vastaa.

Maastrichtin sopimusta muutettiin viime lokakuussa Amsterdamin huippukokouksessa. Amsterdamin sopimus tiivistää muun muassa jäsenmaiden yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Tähtäimessä on asteittain toteutettava yhteinen puolustuspolitiikka.

Lisäksi tiivistetään Länsi-Euroopan Unionin (WEU) ja Euroopan Unionin institutionaalisia suhteita, ´silmällä pitäen mahdollisuutta sulauttaa WEU unioniin´.

Lipposen mukaan Suomi tukee yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä. Hän sanoo, että nimenomaan Suomi ja Ruotsi ovat olleet aktiivisesti kehittämässä unionille omaa puolustusyhteistyötä kriisinhallintakyvyn luomiseksi.

Valtaosa EU:n jäsenmaista ja WEU:n jäsenistä kuuluu myös Pohjois-Atlantin liittoon Natoon.

Suomi on läheisessä yhteistyössä Naton kanssa, mutta ei ole sinne pyrkimässä.

Lipposen mukaan Nato ei ole Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa mikään EU:n sisäpiiri, mihin pitäisi päästä.

-Tässä on nähty sellaistakin ajattelua, että nyt kun on saatu Emu-ratkaisu, niin ryhdytään vouhottamaan tämän Nato-asian ympärillä. Tässä ei ole minkäänlaista järkeä. Suomella ei ole mitään tarvetta eikä aikomusta lähteä valmistelemaan Nato-jäsenyyttä.

Lipponen korostaa Suomen näkevän oman asemansa jatkuvuuden pohjalta.

-Meillä on koko sodan jälkeinen historia takanamme, johon kuuluu integraatio länteen. Ei meitä ole vapautettu.

-Me olemme joutuneet hoitamaan ja tottuneet hoitamaan itse omat asiamme. Meillä on hiukan itseluottamustakin kasaantunut tässä vuosien mittaan, vaikka emme uhoile näillä asioilla.

Lipposen mukaan Itämeren alueen turvallisuuden kannalta Suomelle on tärkeää saada Baltian maat EU:hun. Sen sijaan Suomi ei ota mitään vastuuta alueen maiden Nato-suhteista.

-Me emme sotkeennu Naton laajenemiseen. Palloa on turha Suomelle heittää, Lipponen sanoo.

Tämän päivän maailmantilanteella on yhtymäkohtia viime vuosisadan vaihteen tilanteeseen. Maailma oli taloudellisesti hyvinkin integroitunut kunnes Yhdysvaltain ja Saksan viljasota laukaisi protektionismin. Kansainvälisessä kaupassa ja politiikassa ajauduttiin konfliktiin.

Lipponen ei usko, että nyt olisi paluuta protektionismiin.

-Aasian kriisi osoitti, miten riippuvaisia Yhdysvallat ja Eurooppa ovat globaalitalouden kehityksestä. Ei olisi kummankaan etujen mukaista reagoida protektionistisesti.

Lipponen huomauttaa myös, että yritystasolla on jo muodostumassa transatlanttinen talous, yritysostoja ja -fuusioita tapahtuu meren yli.

-Tähän ei sovi protektionismi. Mutta varmasti nyt on ajankohtaista lähteä kehittämään myös euroatlanttista yhteistyötä.

Ranska on jatkuvasti napit vastakkain Yhdysvaltain kanssa, oli kyse sitten kulttuurista tai ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Ranska ei myöskään kuulu Natoon, Atlantin liittoon kylläkin. Ranska on myös ainoa Emu-maa, jolla on oma ydinase.

Lipposen mukaan Ranskan, kuten muidenkin jäsenmaiden, etujen mukaista olisi toimia yhtenäisen unionin puolesta.

-Jos Ranska haluaa vahvempaa vastapainoa Yhdysvalloille, edellyttää se yhteistä politiikkaa unionissa.

-Suurilla mailla on edelleenkin pyrkimyksiä siihen, että jokaisella on omat ulkosuhteensa, jotka ovat ensisijaisia. Niin kauan kun näin on, ei voi syntyä eurooppalaista vastapainoa.

Ranskalla saattaa olla ajatus, että eurooppalainen turvallisuuspolitiikka ja puolustus nojaisivat Ranskan ydinasepelotteen ympärille, olisiko tämä mahdollista?

-Nähdäkseni mikään eurooppalainen maa ei kiistä sitä, etteikö Nato ja yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa olisi kuitenkin se turvallisuusrakenne. Kun puhutaan eurooppalaisesta puolustuspolitiikasta ja puolustuksesta on kysymys konventionaalisesta kriisinhallintakyvystä.

Venäjän ja EU:n yhteistyötä Lipponen tiivistäisi. Lipposen mukaan Itämeren alueella on paljon yhteisiä etuja, ja monet poliittiset kysymykset asettuisivat suhteisiinsa, jos ajateltaisiin taloudellisia mahdollisuuksia.

Lipponen sanoo, että Suomen ja EU:n tavoitteena on vapaakauppasopimus Venäjän kanssa. Tämä kuitenkin edellyttää muun muassa Venäjän liittymistä Maailman kauppajärjestö WTO:hon.

Lipponen pahoittelee sitä, että Venäjä on ollut kovin passiivinen EU:n suhteen. Hän sanoo Suomen aloitteen pohjoisesta ulottuvuudesta tähtäävän siihen, että Venäjästä tulee todellinen kumppani EU:lle.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Jan Hurrin kommentti: Bitcoin-kupla muuttui juuri vaaralliseksi – taustalla haamu maataloudesta

    3. 3

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    4. 4

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    5. 5

      Dollari heikkeni Alabaman täytevaalien jälkeen

    6. 6

      Venäjän pakastealtaisiin suomalaistäytettä: Apetit saa tuotteitaan paikallisiin Prismoihin

    7. 7

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    8. 8

      Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

    9. 9

      Caverionilta tulosvaroitus: käyttökate ei kaksinkertaistu, mutta kasvaa kuitenkin

    10. 10

      Vakuutusalan työriita uhkaa ensi maanantaina – sovittelua jatketaan keskiviikkona

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    3. 3

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    4. 4

      Ruotsissa saa suomalaisen keskipalkasta 2 200 euroa enemmän käteen – näin palkkoja verotetaan eri maissa

    5. 5

      Yli 13 000 suomalaista jää korvauksetta tuontiautojen verotuskiistassa – KKO ei myöntänyt valituslupaa

    6. 6

      Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Bitcoin-kupla muuttui juuri vaaralliseksi – taustalla haamu maataloudesta

    8. 8

      Työministeri Lindström myönsi: Aktiivimallissa kyse työttömien pakottamisesta

    9. 9

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    10. 10

      Caverionilta tulosvaroitus: käyttökate ei kaksinkertaistu, mutta kasvaa kuitenkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    2. 2

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    3. 3

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    4. 4

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    5. 5

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    6. 6

      Annu lähetti 127 työhakemusta – tyrmistyi rekrytoijien käytöksestä

    7. 7

      23 000 asukkaan ruotsalaiskunta muuttaa pois kaivoksen alta – Sirkka kertoo: ”Heti Suomen puolelle, kun pääsemme eläkkeelle”

    8. 8

      Kiinteistönvälittäjä kahmi itselleen 164 000 euron välityspalkkiot

    9. 9

      Perheyhtiö lahjoittaa jokaiselle työntekijälleen 1000 euroa – tuhannen hengen työporukka riemuitsi: ”Meillä oli ilo rajaton”

    10. 10

      Kellokortin leimaus, päiväksi omille asioille ja ylityötunnit päälle – näin työpaikoilla rötöstellään

    11. Näytä lisää