SEPPO RISKI HALUAA LAUTAKUNNAN ESTÄMÄÄN VAHINGOLLISET LAKOT

Julkaistu:

´Jos liittokierros tulee, pyrimme koordinoimaan myös sitä´
Teksti: Kaija LähteenmaaTapio HonkamaaTeollisuuden ja työnantajien keskusliiton TT:n uusi neuvottelujohtaja Seppo Riski, 54, haluaisi perustaa elimen, joka tuloneuvotteluiden solmukohdissa estäisi ajautumisen yhteiskunnan kannalta vahingollisiin lakkoihin.

Riski ei sano kannattavansa pakkosovintoa. Silti sovittelulautakunnasta voitaisiin hänen mukaansa määrätä lailla tai sen toiminta voisi perustua järjestösopimuksiin.

Sen yksityiskohtaisemmin Riski ei suostu lautakuntaa luonnehtimaan. Hän tyytyy toteamaan, että asiaa tulisi ryhtyä kehittämään.

Seppo Riski perii Tapani Kahrin manttelin neuvottelujohtajana, kun Kahri kesäkuussa siirtyy eläkkeelle. Aivan Kahrin statusta Riski tosin ei saa: hänestä ei tule TT:n varatoimitusjohtajaa. Järjestön ainoaksi varatoimitusjohtajaksi jää elinkeinopolitiikasta vastaava Tarmo Korpela.

Riski on työnantajajärjestössä pitkän linjan mies. Vuodesta 1993 hän on toiminut TT:n sopimustoimintaosaston johtajana ja TT:n työmarkkinapolitiikan kakkosmiehenä. Riski astui työnantajaleiriin jo vuonna 1974 tullessaan silloisen työnantajaliiton STK:n palvelukseen.

Riskiä pidetään erityisesti asiakeskeisenä johtajana. Kahrille tyypillistä reteetä värikkyyttä hänessä ei ole.

Mutta jotakin yhteistä miehissä on. Molemmat ovat stadin kundeja ja juristeja koulutukseltaan.

Kansainvälinen kehitys ohjaa palkkoja

Seppo Riski ei lanseeraa julistuksia. Sen sijaan hän puhuu visiosta ja suunnasta, jota kohti pitää kulkea. Hän korostaa maailman muuttuneen paljon viimeisten vuosien aikana.

-Kilpailu on lisääntynyt rautaesiripun repeämisen ja globalisoitumisen myötä. On siirrytty kansallisesta liigasta kansainväliseen liigaan, Riski sanoo.

Riskin mukaan työmarkkinoiden on vastattava haasteeseen. On luotava mahdollisimman suotuisat kilpailuolosuhteet yrityksille, oli sitten kyseessä verotus tai energiansaanti ja sen hinta.

Riskin mukaan palkkaratkaisutkin olisi syytä tehdä mieluummin alle kansainvälisen keskitason. Se turvaisi yritysten kilpailukyvyn ja auttaisi myös työllisyyden kohentamisessa.

Seppo Riski puhuu mielellään kansallisesta edusta. Hän korostaa useaan otteeseen, että kysymys ei ole vain firmojen pärjäämisestä. Yritysmyönteisistä olosuhteista hyötyvät myös työntekijät.

Riski käyttää tuttuja hieman kliseenomaisia kielikuvia, mutta ottaa niihin sitten etäisyyttä.

-Okei, myönnän että tuo kuulosti tyhmältä. Mutta näin se vain on, hän sanoo.

Sopimusjärjestelmä kestää eläkeikään

Työreformista Riski ei halua keskustella.

-Otsikon alla on monia asioita. Se on leimautunut yhden puolueen tavoiteohjelmaksi, enkä ota siihen kantaa.

Riski kuitenkin sanoo, että sikäli kun kyse on paikallisen sopimisen lisäämisestä, hän tukee työreformia. Sopimusjärjestelmän alasajoon uusi neuvottelujohtaja ei usko.

-Työehtosopimuksia tehdään ainakin niin kauan, kun minä olen duunissa. Ja eläkeikäni on 65 vuotta.

Riski kuitenkin uskoo, että jatkossa työehtosopimukset ovat entistä enemmän raamittavia ja asioista sovitaan nykyistä enemmän yrityksissä.

Tuloneuvottelut pitäisi jakaa kahteen osaan

Riski jakaisi sopimusneuvottelut ja sopimuskauden kahteen osaan. Toisaalla sovittaisiin palkoista, toisaalla työehdoista, ja sopimukset olisivat eripituisia.

Riskin mielestä työehdoista on turha sopia vuosittain tai edes joka toinen vuosi. Hänestä työehdot voitaisiin lyödä kiinni esimerkiksi neljäksi vuodeksi. Palkkaneuvotteluja voitaisiin käydä tiuhemmin.

Palkankorotuksista Riski sopisi ammattijärjestöjen tai ammattiliittojen kanssa vain niiden tason. Taulukkopalkkajärjestelmästä tulisi Riskin mielestä luoda minimipalkkajärjestelmä lisäämään yrityskohtaista liikkumavaraa.

-Yrityksen tulisi voida jakaa palkankorotuspotti haluamallaan tavalla. Tämä mahdollistaisi kannustavan palkkapolitiikan.

Työehtosopimusten yleissitovuudesta Riski sanoo, että jos sitovuus tuo velvoitteita järjestäytymättömille työnantajille, on heidän saatava myös samoja oikeuksia kuin järjestäytyneiden työnantajien.

Riski torjuu SAK:n ajatuksen siitä, että työehtosopimusten (TES:n) yleissitovuus ei määräytyisi enää työntekijöiden järjestäytymisasteen mukaan, vaan kunkin alan edustavin sopimus loisi pohjan alan TES:lle.

-Sehän merkitsisi sitä, että hyvinkin pieni porukka löisi kiinni TES:t, Riski sanoo.

Lakkoa ei ole syytä lopettaa lailla

Noin viikon kestänyt Tanskan yleislakko sai tylyn lopun, kun lakko lopetettiin lailla. Kävisikö malli myös Suomeen?

-Ei käy, sanoo Riski.

Häiriöttömyys työmarkkinoilla olisi kuitenkin Riskin mukaan turvattava. Juuri tähän tehtävään hän tarjoaa sovittelulautakuntaa.

Sovittelulautakuntaa käytettäisiin laillisten lakkojen uhatessa eli silloin, kun työmarkkinoilla ollaan sopimuksettomassa tilassa, uusista tulosopimuksista neuvotellaan ja tilanne uhkaa ajautua umpikujaan.

Riski muistuttaa, että avoimen talouden haavoittuvuus on aiempaa suurempi. Markkinaosuudet menetetään helposti, jos tavaraa ei ole tarjota markkinoille.

Hallitus jätti vastaamatta kirjeisiin

Tylymmin Riski suhtautuu laittomiin lakkoihin ja tukilakkoihin.

-Sopimuskauden aikana ei pidä mennä lakkoon. Asia olisi hoidettava lailla.

Riski varoo käyttämästä kovaa kieltä, mutta hän luonnehtii nykylainsäädäntöä työrauhavelvoitteen osalta liberaaliksi. Hänestä ´kiristysoikeus´ tukilakoilla syö legitimaatiota koko lakko-oikeudelta.

Riski viittaa tässä esimerkkinä auto- ja kuljetusalaan. AKT neuvotteli muutama vuosi sitten sekä satamien että kuljettajien työehdoista. Satamiin saatiin sopimus, mutta AKT ilmoitti, että ellei kuljetuspuolelle saada sitä tyydyttävää ratkaisua, satamat pannaankin lakkoon.

Riski kertoo työnantajien kirjelmöineen Lipposen hallitukselle useampaan otteeseen laittomien lakkojen ja tukilakkojen ongelmista. Hallitus ei kuitenkaan ole mitenkään reagoinut yhteydenottoon.

-Emme ole saaneet edes vastausta niihin.

Suomi ei seuraa Belgian ´kuninkaallista asetusta´

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestössä SAK:ssa on alettu puhua ns. raamitupojen puolesta. Kyseessä olisi jonkinlainen keskitetyn tuloratkaisun ja liittoratkaisun tai yrityskohtaisen sopimisen välimuoto, jossa keskusjärjestöt määräisivät palkkapuolen liikkumarajat. Raamitupoilla pyrittäisiin turvaamaan alhainen palkka- ja kustannuskehitys.

Riski ei liputa minkään vaihtoehdon puolesta, mutta ei myöskään torju mitään.

-Olemme pragmaattisia. Yhtään työkalua ei sopimuspakista anneta pois, mutta yhtä ei ole ylitse muiden.

Belgiassa uudistettiin juuri palkkaneuvotteluja säätelevää lakia. Uusi laki sitoo maan palkankorotusten katon sen kolmen tärkeimmän kauppakumppanin Saksan, Ranskan ja Hollannin keskimääräiseen palkkakehitykseen.

Riski naurahtaa Belgian ´kuninkaalliselle asetukselle´.

-Eri mailla on erilaiset mallit, joilla pyritään kustannusten hallintaan ja alhaiseen inflaatioon. Mutta me emme anna muiden määrätä palkankorotustemme tasoa. Automaattinen sidonnaisuus ei ole hyvä.

Liittokierros ei ole vielä varma

Seuraavan tulosopimuksen muodosta on jo keskusteltu. Yleisesti uskotaan, että kahden keskitetyn malttiratkaisun jälkeen ei enää kolmatta tupoa synny, vaan seuraavaksi sopimukset tehdään liittotasolla.

-Ei se annettu asia ole, että olisi liittokierros. Tottakai paineita liittokierrosta kohtaan on ja keskitettyyn ei ollenkaan, Riski myöntää.

Riskin mukaan teollisuuden ja työnantajien pyrkimyksenä on säilyttää yritysten kansainvälinen kilpailukyky, oli sopimisen tapa mikä tahansa.

-Vaikka tulisi liittokierros, pyrimme koordinoimaan sitä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    2. 2

      Kirsti Paakkanen testamenttasi omaisuutensa lahjakkaille lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    4. 4

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    5. 5

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    6. 6

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    7. 7

      Oriola saanut päätökseen Baltian liiketoimintojen myynnin

    8. 8

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    9. 9

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    10. 10

      Capman perustaa uuden pohjoismaisiin kiinteistöihin sijoittavan avoimen rahaston

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    2. 2

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    3. 3

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    8. 8

      Kirsti Paakkanen testamenttasi omaisuutensa lahjakkaille lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    10. 10

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää