1998011132 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

VAKOOJA VAIHTAA VALTIOT YRITYKSIIN

Julkaistu: 18.3.1998 0:00

Suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala muistuttaa, että yrityksen oma henkilöstö on turvallisuusriski

Yhä useamman suuryrityksen kilpailuasemaa vahvistaa - ja uhkaa - aggressiivinen tiedustelu. Taloudellinen tiedustelu on taitolaji, jonka harrastajia voi yllättäen löytyä yrityksen omastakin henkilökunnasta.

Norjassa paljastunut vakoilutapaus osoittaa, että kohujutut nostattaa yhä poliittinen tiedustelu. Taloudellisen ja teknisen tiedustelun merkitys on kuitenkin jo suurempi.

Suojelupoliisin päällikön, poliisineuvos Seppo Nevalan mielestä osa suomalaisyrityksistä suhtautuu liiankin luottavaisesti Euroopan unionin alueella toimiviin kilpailijoihinsa. Nevala toteaa, ettei maanosan taloudellinen integraatio poista kovaa kilpailua unionin sisältä: peli näyttää pikemminkin kovenevan.

Täsmätiedustelu keskittyy vain avainalueisiin

Kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton romahtaminen teki tilaa taloudelliselle tiedustelulle. Poliittinen massatiedustelu on vaihtunut tekniseksi ja taloudelliseksi täsmätiedusteluksi.

-Taloudellinen tiedustelu on taitolaji, jossa pyritään keskittymään hyvin suunnitellusti tiettyihin avainalueisiin. Kiinnijäämisen riski otetaan entistä huolellisemmin huomioon, Nevala kertoo.

Nykyisin poliittinen tiedustelu keskittyy nopeasti kehittyviin alueisiin. Nevalan mukaan se tarkoittaa kiinnostusta esimerkiksi Suomen Nato-suhteisiin sekä Itämeren turvallisuuteen liittyviin suunnitelmiin.

-Norjan tuorein vakoilutapaus osoittaa, että poliittisessa tiedustelussa yhteistyökumppaneita yritetään löytää virkamieseliitistä. Vaara on tiedostettava myös Suomessa ajatellen erityisesti suomalaisten virkamiesten rekrytoitumista kansainvälisten järjestöjen palvelukseen.

Asekaupassa liittoutumat lakkaavat pätemästä

Euroopan unionin alueella kilpailuasemiaan pyrkivät vahvistamaan erityisesti sotilasteknologian yritykset.

-Liittoutuneitten maitten sisällä yritysten välillä esiintyy hyvinkin aggressiivista tiedustelua. Kun on kyse suurten asejärjestelmien hankinnasta, ei näytä olevan suurtakaan merkitystä sillä, kuuluvatko maat samaan liittoutumaan tai ovatko yritykset lähtöisin liittoutuneista maista.

Nevalan mukaan on selvää, että Suomen helikopterihankinnat kiinnostavat sekä tarjouskilvassa mukana olevia yrityksiä että asianomaisten valtioiden tiedustelujärjestöjä.

Kylmän sodan oloissa valtiot loivat mammuttimaiset signaalitiedustelujärjestelmät. Sotilas- ja avaruusteknologian lisäksi kehitettiin satelliitti- ja signaalitiedustelua, jota nyt on vapaana paljon. Nevalan mukaan kapasiteettia halutaan ja aiotaan hyödyntää taloudellisessa tiedustelussa.

-Suomea tarkkaillaan kaikista pääilmansuunnista. Kun erot taloudellisessa kehityksessä ovat näinkin suuret, suurin paine Suomeen kohdistuu valtioista, jotka ovat kehityksestä jäljessä.

Suomalaiset valinneet sopivat suojaustavat

Kansainvälinen kilpailu on jo opettanut suomalaisyrityksiä suojautumaan epätoivottavalta tiedustelulta. Nevalan mielestä yritysten tilanne vaihtelee, mutta yleistaso on parantumassa.

Suojelupoliisi toteuttaa omaa ennaltaehkäisyn linjaansa. Se tarkoittaa yritysten konsultointia turvallisuusasioissa tarvittaessa.

Yhä useampaan yritykseen on viime vuosina järjestetty näkyväksi turvatoimeksi esimerkiksi kulunvalvonta: monessa paikassa ilman saattajaa ei pääse juuri ovensuuta pidemmälle. Nevalan mukaan suomalaiset yritykset ja julkisyhteisöt ovat valinneet hyvinkin suomalaiseen kulttuuriin sopivia järjestelyitä.

-En usko, että meillä on heilahdettu ylimitoitukseen. Suomessa on turvauduttu järjestelyihin, jotka eivät aluksi maksa kovin paljon, mutta ovat tehokkaita.

Tietotekniikka lisää haavoittuvaisuutta

Tiedon kulunvalvontaa on vaikea järjestää. Kahden viime vuosikymmenen kuluessa tietomurtojen uhka on moninkertaistunut.

-Valtiolliset tiedustelujärjestöt pyrkivät imuroimaan tietoja. Samoin tekevät terroristijärjestöt, jotka ovat yllättävän usein valtioiden tukemia ja ajavat niiden poliittisia päämääriä. Päätavoitteena ei niinkään ole hankkia tietoja, vaan lamaannuttaa tärkeitä toimintoja ja sabotoida kokonaisia järjestelmiä.

-Monet valtiot ja yritykset ovat tulleet kovin haavoittuviksi. Terroristijärjestöt käyttävät teknologiaa hyväkseen ja ovat myös kehittäneet omia pitkälle meneviä salausjärjestelmiään.

Maailmalla käydään Nevalan mukaan ratkaisevaa keskustelua siitä, pitäisikö täysin vapaa salaaminen ylipäätään sallia. Salliminen vaikeuttaisi kovan rikollisuuden torjuntaa, sillä siinä käytetään perinteistä, sähköistä kuuntelua.

-Periaatteessa meillä on oikeus viestien kuunteluun tietyin edellytyksin. Jos viestit on muunneltu salaamisjärjestelmällä sellaisiksi, ettei niiden sisällöstä käytännössä saa selvää, tilanne on huolestuttava.

EU-puheenjohtajuus tuo lisää tehtäviä

Suojelupoliisin keskuspaikka on yhä Helsingin Ratakadulla, johon vuosien saatossa on liitetty salaisuuksien leima. Komeasti entisöity rakennus ei nykyään vaikuta sen salamyhkäisemmältä kuin muutkaan Helsingin jugend-rakennukset. Kulunvalvontaa on sielläkin remontin yhteydessä tehostettu.

Suomen EU-jäsenyys merkitsi Nevalan mukaan suojelupoliisin kansainvälisen yhteistyön lisääntymistä. Aikaisemmin vallinneiden kahdenvälisten suhteiden rinnalle on rakentunut monenkeskistä unioniyhteistyötä etenkin kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi.

Lisää työtä merkitsee myös Suomen EU-puheenjohtajuus vuoden 1999 loppupuoliskolla. Terrorismin torjuntatyöryhmän puheenjohtajuus lankeaa suomalaisen työnjaon mukaan suojelupoliisille.

Nevala arvion mukaan suojelupoliisin voimavarat voisivat olla määrällisesti suuremmat, mutta toisaalta osastolla on pitkä kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä.

-Ihan avoimesti voisi arvioida, että me olemme täysin tasavertainen aktiivi osapuoli tässä yhteistyössä.

Nevala pohdiskelee tovin kysymystä, tuoko Suomen jäsenyys rahaliitossa mahdollisesti jotain uutta suojelupoliisin työhön.

-Voisi olettaa, että Suomen kautta voidaan pyrkiä hankkimaan tietoa esimerkiksi EU:n yhteisen rahapolitiikan suuntaviivoista. Yleiseen turvallisuuteen vaikuttaa enemmän se, saavatko EU-maiden hallitukset kansalaiset ratkaisujensa taakse.

Tuoreimmat osastosta