19980940 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

ETELÄ-KOREAN TALOUSKRIISI KOETTELEE SUOMALAISVIEJIÄ

Julkaistu: 6.3.1998 0:00

Kone- ja laitevienti kärsii, laivanrakennus voi hyvin

Suomen vienti Etelä-Koreaan vähenee kuluvana vuonna, mutta talouskriisin vaikutukset iskevät epätasaisesti eri alojen vientiyrityksiin. Kaupan määrän vähenemistä tai talouskriisin kestoa kukaan ei uskalla arvioida tarkasti.

Etelä-Korean tärkeimmistä aloista laivanrakennus voi yhä hyvin. Työvoimavaltainen ala hyötyy voimakkaasti wonin devalvaatiosta, vaikka raaka-aineet ovatkin tuontitavaraa.

-Laivanrakennuksessa liikkuvat ulkomaisten ostajien rahat, jolloin saamiset ovat varmat, huomauttaa kaupallinen sihteeri Jarmo Karesto Suomen Ulkomaankauppaliiton Soulin kaupallisesta edustustosta.

Devalvaatiohyödystä nauttivat myös vientiin suuntautuneet viihde-, elektroniikka- ja tietokonevalmistajat. Karesto uskoo myös autoteollisuuden hyötyvän pitkällä tähtäimellä devalvaatiosta, vaikka sillä nyt on vaikeuksia kotimarkkinoilla. Autojen vienti on Koreasta jo lisääntynyt.

Ruotsalaiset ovat jo ostoksilla

Pahiten talousvaikeudet ovat Koreassa iskeneet kotimaiseen palvelusektoriin, joka ei kuulu suomalaisyritysten asiakaskuntaan. Sen sijaan rakennusteollisuuden kone- ja laiteviejät sekä pakkaus-, paperi- ja materiaalitoimittajat joutunevat varautumaan laskevaan myyntiin.

Kareston mukaan suomalaisviejät liikkuvat maassa ahkerasti ottamassa selvää muuttuneista olosuhteista. Voimakas devalvaatio vaatii uusia toimintastrategioita.

-Harkittavaksi tulee, kannattaisivatko yritysostot tai hankintojen lisäys Koreasta, toteaa Karesto.

Hän viittaa Volvon aikeisiin ostaa Samsungin rakennuskonebisnes. Ruotsalainen SKF puolestaan hieroo kauppoja Hanwhan laakerituotannosta. Hanwha on Korean kymmenen suurimman yrityksen joukossa.

Korealaispankkien huono kunto lähes pysäytti maan ulkomaankaupan vuodenvaihteessa. Nyt rahoitus on Kareston mukaan normalisoitumassa ja kauppa käy jälleen.

Metalliteollisuuden vienti vähenee

Viime vuonna suomalainen metalli- ja elektroniikkateollisuus vei Kaukoitään noin 17 miljardin markan arvosta. Tänä vuonna alan vienti Kaukoitään supistunee 10-15 prosenttia.

Etelä-Korea ei ole laite- ja konevalmistajien tärkeimpien vientimaiden joukossa. Laitteet, koneet ja kuljetusvälineet muodostavat valtaosan Suomen viennistä maahan.

Vuonna 1996 alan kokonaisvienti Etelä-Koreaan oli 1,9 miljardia markkaa, kun Suomen koko viennin arvo maahan oli 2,7 miljardia markkaa. Viime vuonna vienti jäi hieman pienemmäksi.

Metalliteollisuuden keskusliiton ulkomaankaupasta vastaavan johtajan Veijo Niemen mukaan viennin lasku johtui pikemmin toimitusten ajoittumisesta kuin Etelä-Korean talousvaikeuksista.

-On aivan selvää, että kauppa Etelä-Koreaan hiljenee tänä vuonna. Leikkauksen määrää on vielä mahdoton arvioida. Tiedossamme ei ole, että tilauksia olisi peruutettu tai rahoja olisi jäänyt saamatta, mutta kauppoja ei synny entistä tahtia.

Toisaalta Niemi varoittaa liian synkistä yleistyksistä. Esimerkiksi telakkateollisuuden alihankkijat voivat jopa lisätä vientiä Koreaan.

Takuukeskuksella vain vähän saatavia

Etelä-Korean vientikaupat ovat olleet lähinnä yksityisten pankkien rahoittamia.

-Takuukeskuksella on 15 miljoonaa markkaa lyhytaikaisia saatavia maahan tehdystä kaupoista, kertoo osastopäällikkö Pekka Karkovirta.

-Nyt kun riskit ovat kasvaneet, myös meille on tullut jonkin verran kyselyjä luototuksesta. Projekteja ei kuitenkaan päästä tutkimaan, koska Etelä-Koreasta ei saada niitä koskevia tietoja investointipäätösten lykkääntymisen vuoksi.

Tuoreimmat osastosta