199802702 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

PITÄÄKÖ EUROHERMOILUSTA HERMOSTUA?

Julkaistu: 20.2.1998 0:00

Euroopan yhteinen valuutta hermostuttaa kansoja, poliitikkoja ja tutkijoita julkisesti yhä enemmän. Esimerkiksi saksalaiset taloustutkijat saavat eurovastaisilla näkemyksillään tiedotusvälineiden huomion, eivätkä kaikki poliitikotkaan ole hankkeen takana.

Euron syntyyn on aikaa reilut kymmenen kuukautta. Tämä vuosi taitaa mennä valmisteluiden ohella eurohermostusta mitaten, kuvaten ja halliten. Mutta osoittaako julkinen hermoilu, että hanke on mätä vai onko hermoilu ennen suurta muutosta vain luonnollista?

Saksalainen taloussanomalehti Handelsblatt julkisti viime perjantaina mielipidekyselyn, jonka mukaan 58 prosenttia kansalaisista vastustaa euroa. Lehden mukaan 30 prosenttia vastustaa koko hanketta ja 27 prosenttia vastustaa lähinnä siirtymäajankohtaa eli kannattaa euroon siirtymisen lykkäystä. Kyselyssä vain 30 prosenttia saksalaisista kannatti euroa.

Myös muissa EU-maissa eurolla on kannattajansa, vastustajansa ja lykkääjänsä, eikä euroon siksi voida siirtyä seesteisesti. Tuli euro tai ei, lykättiin sitä tai ei, arvostelijoita löytyy joka tilanteeseen ja joku on aina hermostunut.

Jos euroon siirtymistä lykättäisiin, eivät sen syntymisen aiheuttamat taloudelliset, sosiaaliset, poliittiset tai tekniset ongelmat poistuisi. Ne vain siirtyisivät myöhemmäksi.

Euron lykkäämistä kannattavien motiivi on jäänyt epäselväksi. Selkein perustelu lykkäämiselle on, etteivät EU-maiden taloudet ole vielä valmiita euroon. Lykkääjiltä voi tiedustella, milloin olisi ensi vuoden vaihdetta parempi aika siirtyä euroon. Jos Maastrichtin kriteerit eivät kelpaa mittareiksi, niin mitkä sitten?

Maastrichtin kriteerit eivät muodosta absoluuttista totuutta, joiden perusteella oikea hetki voidaan määritellä tarkasti. Mutta jos taloustiede pystyisi ihmeeseen eli määrittelemään paremmat kriteerit ja vielä ennustamaan niiden toteutumisajan, euron poliittisuus sotkisi kuitenkin koko asetelman.

Poistuisivatko euron synnyn aiheuttamat ongelmat, jos koko hanke kuopattaisiin? Euron vastustajilta kuulee harmillisen vähän arvioita siitä autuudesta, joka seuraisi peruuttamisesta. Ainakin valtiot, rahoituslaitokset ja suuryritykset ovat valmisteluissaan liian pitkällä. Ne käsittelevät jo euron tulon aiheuttamia ongelmia. Niinpä euron synnyn aiheuttamien ongelmien tilalle saataisiin euron peruuttamisesta aiheutuvat ongelmat. On vaikea tietää kumpi on pienempi paha.

Euro on valtava muutos, koska se pureutuu eurooppalaisten kansallisvaltioiden ytimeen eli omaan valuuttaan. Eurolta puuttuu vielä kansalaisten luottamus. Siihen ei ole varaa suhtautua väheksyvästi, mutta sinnä ei myöskään ole mitään omituista. Oma valuutta ja sen oikut ovat tuttuja. Miksi pitäisi luottaa johonkin, jota ei edes vielä ole?

Euroa valmistelevat poliitikot yrittävät parhaansa mukaan rakentaa sille uskottavuutta. Handelsblattissa Saksan valtiovarainministeri Theo Waigel sanoo olevansa varma, että eurosta tulee yhtä vahva kuin Saksan markasta, eikä pelkoon epävakaasta eurosta ole aihetta. Muuta Waigel ei voisikaan sanoa, mutta toivottavasti sanoille saadaan katetta.

Tuoreimmat osastosta