1998011820 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

MITÄ YLIOPPILAAT TÄNÄÄN, SITÄ KANSA HUOMENNA

Julkaistu: 14.1.1998 0:00

Viime aikoina on tullut tavaksi äimistellä sitä, että kansa ei ole enää kiinnostunut poliittisesta toiminnasta. Puoluejohtajat ovat aivan huuli pyöreänä, kun postimerkkien nuoleminen puolueosastojen jäsenkirjeisiin ei enää jaksakaan innostaa joukkoja. Nuoleminen menestymisen metodina sinänsä ei ymmärtääkseni kuitenkaan ole kokenut vastaavaa inflaatiota.

Syyksi poliittisen aktiivisuuden vähenemiseen on arveltu arvokeskustelun puutetta. Arvaan tässä yhteydessä tarkoitettavan aivan toisentyyppistä arvokeskustelua kuin mitä talouskirjoittelussa on tapana harrastaa. Analyysit markkina-arvosta, päivänarvosta tai vaikkapa arvostuserosta tuskin täyttävät vaaditun arvokeskustelun tunnusmerkistöä.

Viimeksi ilmestyneen Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa vaatimukset arvokeskustelusta pantiin kertaheitolla järjestykseen.

Suomen Kuvalehden viesti oli selkeä: ´Arvojen soveltaminen käytäntöön eli politiikka ei sen sijaan toimi. Kriisi ei ole arvoissa, vaan politiikassa, josta on vieraannuttu juuri siksi, ettei se toteuta oikeita arvoja´. Kadehdittavan selkeästi sanottu.

Kaikki toivo poliittisen toiminnan elpymisestä ei kuitenkaan ole mennyttä, vaikka ennusmerkit tällä hetkellä ovatkin ehkä vähän lohduttomia. Perinteisten puolueiden kannalta on tietysti harmillista, että aktiivisuus kanavoituu yhden asian liikkeisiin. Tämä ei kuitenkaan ole edes lopun alkua, kun jokainen vallankumous kuitenkin lopulta syö omat lapsensa.

Kun kettutarhajahdissa mennään riittävän pitkälle tai kun anarkiaa ihannoivat liikkeet ovat aiheuttaneet ympäristölleen riittävästi harmia, niin siemen järjestäytyneelle vaikuttamiselle on jälleen kerran kylvetty.

Kiinnostuksen hiipuminen poliittista toimintaa kohtaan ei suinkaan tarkoita sitä, että koko aatteellinen yhdistystoiminta olisi samassa jamassa. Vapaaehtoinen hyväntekeväisyystyö, asukasyhdistykset ja seurakunnat ovat tästä hyviä esimerkkejä. Suurin osa urheiluseuratoiminnastakin on laskettava tähän kastiin kuuluvaksi, vaikka sitä ei esimerkiksi jääkiekkobisnestä seuratessa tahdo oikein muistaa.

Vanha viisaus kuuluu: ´mitä ylioppilaat tänään, sitä kansa huomenna´. Jos tämä pitää paikkansa, niin puoluejohtajilla ei ole huolen häivää. Hieman kärsivällisyyttä vain ja kohta puoluetyössä alkaa taas vilistä innokkaita kaadereita.

Viime vuoden lopulla pidetyt ylioppilaskuntien vaalit eivät tässä katsannossa vielä lupaa kovin hyvää. Äänestysprosentit niissä jäivät yhä edelleen käsittämättömän alhaisiksi takavuosiin verrattuna.

Esimerkiksi Tampereella äänestysinto laski peräti 15 prosenttiyksikköä.

Kaikkiaan äänestämään vaivautui vain 22 prosenttia ennen poliittisesti yliaktiivisena tunnetun Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen korkeakoulun opiskelijoista.

Villakoiran ydin ei olekaan äänestysprosenteissa, vaan ehdokasasettelussa. Ehdokkaiden määrä viime vuoden ylioppilasvaaleissa nimittäin kasvoi ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin.

Tuoreimmat osastosta