Kommentti: 3,5 vuotta sitten Juulia Turkkila kaatui Matthias Versluisin päälle karuin seurauksin – näin pari nousi EM-sensaatioon

Suomen joukkue taitoluistelun EM-kisoissa oli pieni, mutta hämmästyttävän iskukykyinen. Jokainen luistelija lunasti paikkansa paremmin kuin koskaan, kirjoittaa Ari Pusa.

Matthias Versluis ja Juulia Turkkila pronssitanssissa.

29.1. 12:14

Jäätanssijat Juulia Turkkila ja Matthias Versluis virittivät yleisön äänijänteet äärimmilleen myöhään lauantaina Espoon jäähallissa Metro-areenassa.

Pari piti rytmitanssin jälkeen hienosti kolmannen sijansa ja toi Suomelle ensimmäisen jäätanssin EM-mitalin 28 vuoteen. Se oli juhlahetki ennen kaikkea luistelijoille, jotka ovat tehneet ison työn menestyksensä eteen.

– Tämä oli kirsikka kakun päälle, 28-vuotias Turkkila tiivisti parin tunnelmat Metro-areenan käytävällä lauantai-iltana. Kaulassa keikkui odotettu, mutta silti lopulta yllätyspronssi.

Urheilijat uskoivat mitalimahdollisuuksiinsa, samoin heidän italialainen valmentajansa Maurizio Margaglio, joka sanoi ennen EM-kisoja, ettei hän näe rajoja sille, kuinka pitkälle pari voi kehittyä.

Vapaatanssistaan pari sai tuomareilta ennätyspisteet 120,65. Rytmitanssin pisteisiin (77,56) yhdistettynä kokonaispisteetkin nousivat ennätyskorkealle (198,21).

Suomalaiset turvautuivat vapaatanssissaan Franz Schubertin klassiseen pianomusiikkiin, joka rauhoitti luistelijoita ja oli selvä poikkeus muiden parien musiikkivalinnoista.

– Tämä on vasta alkua. Pari vuotta sitten emme olisi osanneet kuvitella vielä mitalia. Tämä on ollut unelmamme, ja nyt menemme kohti uusia tavoitteita, Turkkila sanoi.

Uusilla tavoitteilla hän tarkoitti ennen kaikkea vuoden 2026 talviolympialaisia, vaikka pari ehtii kilpailla monissa EM- ja MM-kisoissa ennen sitä.

EM-kultaa voittanut italialaispari Charlene Guignard/Marco Fabbri keräsi 210,46 pistettä ja jätti toiseksi sijoittuneet britit Lilah Fearin ja Lewis Gibsonin (207,89) selvästi taakseen.

Juulia Turkkilan ja Matthias Versluisin vapaatanssi oli herkkä kokonaisuus.

Turkkila ja Versluis ovat entisiä yksinluistelijoita. Yksinään Turkkila kilpaili neljä kertaa EM-jäällä vuosina 2011–2014. Parhaimmillaan hän oli kahdestoista vuonna 2014.

Yksinluisteluissa ei kuitenkaan tullut kaivattua isoa menestystä, vaikka molemmat voittivat Suomen mestaruudet samana vuonna 2014.

Jäätanssipari heistä tuli vuonna 2016. Ensimmäisen SM-hopeansa pari tanssi jo puolta vuotta myöhemmin, mutta seuraavat vuodet olivat vaikeita.

Syksyllä 2019 Turkkila kaatui Italiassa harjoituksissa Versluisin päälle. Turkkilan niskanikamaan tuli murtuma. Edessä oli kuntoutus. Kisakunnossa pari oli vasta helmikuussa 2020.

– Oli onnea, ettei käynyt pahemmin, Turkkila huokaa.

Vuosi sitten pari joutui jättämään EM-kisat väliin Turkkilan positiivisen koronatestituloksen takia.

Suomen joukkue EM-kisoissa oli pieni, mutta hämmästyttävän iskukykyinen. Jokainen luistelija lunasti paikkansa paremmin kuin ehkä koskaan.

Historiassa täytyy mennä pitkälle taaksepäin ennen kuin löytyy suomalaisittain yhtä hyvä menestysvuosi.

Kun laskee yhteen jäätanssiparin Juulia Turkkila/Matthias Versluis (3.) sekä yksinluistelijoiden Janna Jyrkisen (7.) ja Valtter Virtasen (14.) sijoitukset, sijoituskeskiarvoksi tulee 8.

Sitä paremmin suomalaiset ovat menestyneet lajin nykyhistoriassa vain vuonna 1977, jolloin Pekka Leskinen oli viides ja Kristiina Wegelius seitsemäs.

Toki siihen väliin on mahtunut yksittäisiä huippuvuosia, kuten 2009, jolloin Laura Lepistö voitti EM-kultaa, Susanna Pöykiö oli kolmas ja Kiira Korpi viides. Ari-Pekka Nurmenkari oli 14:s ja jäätanssipari Oksana Klimova–Sasha Palomäki 23:s. Sijoitusten keskiarvo oli 9,2.

Susanna Rahkamo ja Petri Kokko voittivat jäätanssin Euroopan mestaruuden vuonna 1995, mutta yksinluistelijat jäivät noissa kisoissa sijoille 10. (Mila Kajas), 15. (Markus Leminen) ja 26. (Kaisa Kella).

Taitoluistelusta on tullut huippuvuosista yhä teknisempää ja sitä kautta vaikeampaa. Naisissa vaaditaan kolmoishyppy-yhdistelmiä. Miehissä ei enää saa mitalia ilman neloishyppyä.

Vaikka suomalaisten menestys kotikisoissa Espoossa meni yllättävän yläkanttiin, taitoluisteluväen ei pidä jäädä asemiinsa makaamaan. Varsinkin poikien taitoluistelussa on työsarkaa.

Suomen taitoluisteluliitolla on ollut vuosien saatossa erilaisia poikaprojekteja, jotka ovat hiljalleen kuivuneet kokoon.

Jotain valoa tunnelin päässä kuitenkin näkyy. Kun Virtanen voitti joulukuussa ylivoimaisesti Suomen mestaruuden, hänen takanaan oli joukko 2000-luvulla syntyneitä.

Kolmanneksi yltänyt espoolainen Matias Lindfors on samanikäinen kuin Janna Jyrkinen, syntynyt vuonna 2007.

Jos Janna Jyrkinen pysyy terveenä, hänestä kypsynee seuraava suomalaismitalisti ainakin EM-tasolle, jopa pitemmälle. Tuore Euroopan mestari georgialainen Anastasiia Gubanova oli vuosi sitten seitsemäs eli samalla sijalla kuin Jyrkinen nyt.

Fyysisen lahjakkuuden lisäksi Jyrkinen näyttää olevan henkisesti vahva. Hänen hermonsa kestivät kotiyleisön paineen edessä.

Taitoluistelu on herkkä laji, jossa on korkea loukkaantumisriski. Viime ja tällä kaudella sen ovat kokeneet muun muassa Emmi Peltonen ja Linnea Ceder.

Molemmat ovat kuntoutuessaan tarpeellinen lisä naisten maajoukkueeseen nyt, kun Jyrkinen toi Suomelle lisäpaikan ensi vuoden EM-kisoihin. Suomi saa ensi vuodeksi lisäpaikan myös jäätanssiin, mikä tuo edustuspaikan Yuka Oriharalle ja Juho Piriselle.

Myös ikä on Jyrkisen puolella. Hän täyttää helmikuussa 16 vuotta. Suomihan äänesti kansainvälisen taitoluisteluliiton kongressissa niin, että alle 18-vuotiaat ovat liian nuoria arvokisoihin. Silti Suomi valitsi 15-vuotiaan.

Pontimena oli venäläisen Kamila Valijevan tapaus. Hän sai 15-vuotiaana huippupisteet ensimmäisissä aikuisten arvokisoissaan. Kongressi päätti nostaa alaikärajan 17-vuoteen.

Jyrkiselle uusi sääntö on lottovoitto. Ikärajaa nostetaan asteittain 17-vuoteen: Jyrkistä nuoremmat eivät pääse mukaan arvokisoihin ennen kuin kolmen vuoden päästä. Niin superlahjakkuus saa kilpailla vielä kaksi kautta samoja kilpakumppaneita vastaan kuin Espoossa.

Espoon EM-kisat olivat neljännet Suomessa järjestetyt Euroopan mestaruuskilpailut. Edelliset olivat vuosina 1977, 1993 ja 2009.

Vaikka yleisö oli Metro-hallissa kiitettävästi äänessä, tyhjiä istuinpaikkoja oli paljon. Varsinkin keskiviikkona, torstaina ja perjantaina. Täynnä halli ei ollut lauantainakaan, vaikka ohjelmassa oli taitoluistelun juhlaa, naisten ja jäätanssin finaalit.

Syytä yleisökatoon voi arvailla. Ulkomaisia kisaturisteja oli vähän, pääsyliput olivat kalliita ja Yle näytti ja analysoi kisat hyvin. Kotikatsomot saivat nauttia taitoluistelutuomari Mika Saarelaisen asiantuntevasta kommentoinnista.

Pääsyliput naisten ja jäätanssi erillisiin finaaleihin parhaille paikoille maksoivat 143 euroa. Jos halusi katsoa paikalla molemmat finaalit, liput maksoivat yhdeltä hengeltä 286 euroa.

Perhelippu (2+2) yläkatsomoon maksoi 95 eurosta 136 euroon. Sunnuntain loppunäytökseen pääsi pääkatsomoon 133 eurolla.

Kisatunnelmaan pääsee kuitenkin parhaiten olemalla paikalla.

Pronssi-iloa.

16 vuotta täyttävästä Janna Jyrkisestä kuullaan vielä.

Valtter Virtanen teki 35-vuotiaana parhaan esityksensä arvokisoissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?