Mirjami Penttisen kilpailukielto päättyi – näin Taitoluisteluliiton uusi puheenjohtaja Janne Korhonen kommentoi raskasta episodia - Taitoluistelu - Ilta-Sanomat

Muodostelmaluistelun kohuvalmentajan kilpailukielto päättyi – näin Taitoluisteluliiton pomo kommentoi raskasta episodia

Taitoluisteluliiton uusi puheenjohtaja Janne Korhonen kertoo, mitä on muutettu viime vuoden valmennusskandaalin jälkeen.

Janne Korhonen (oik.) myöntää, ettei liitto ollut täysin valmis käsittelemään Mirjami Penttisen tapausta.­

19.1. 6:45

Vuosi Suomen urheilumaailmaa ravistelleen valmennusskandaalin jälkeen Suomen taitoluisteluliiton uusi puheenjohtaja Janne Korhonen myöntää, ettei liitto ollut täysin valmis käsittelemään Mirjami Penttisen tapausta.

Penttinen on helsinkiläinen muodostelmaluisteluvalmentaja, joka sai Taitoluisteluliiton kurinpitolautakunnalta vuoden kilpailukiellon epäasiallisen käytöksen takia 17. tammikuuta 2020.

Kuusi vuotta hallituksen jäsenenä työskennelleen Korhosen mukaan liiton kurinpito ei ollut tarpeeksi hyvällä tasolla etenkään vuonna 2017, jolloin ensimmäinen ilmoitus Penttisen metodeista liitolle tuli.

– Kurinpitomme ei ollut silloin sellaisella tasolla, että silloisella puuttumisella ja toimenpiteillä olisi ollut riittävää vaikutusta. Emmekä me loppujen lopuksi olleet täysin valmiita vielä edes vuonna 2019.

Korhosen mukaan vuonna 2019 uusitut, paljon entisiä tarkemmat kurinpitosäännöt ja perustettu liiton ulkopuolinen kurinpitolautakunta kyllä osoittivat toimivuutensa, mutta Penttisen tapaus myös opetti.

Sen seurauksena esimerkiksi kurinpitolautakunnan jäseniä on valittu eri perustein kuin kaksi vuotta sitten.

– Alun perin ajattelimme, että olisi tärkeää, että kurinpitolautakunnassa olisi monipuolista kokemusta myös muista lajeista. Kurinpitoprosessi kuitenkin opetti, että lautakunnan juridinen osaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kevätkokouksessa kesällä 2020 oli aika valita lautakuntaan uudet jäsenet ja siinä valinnassa painotimme juridista lähestymiskulmaa.

Janne Korhonen on Suomen Taitoluisteluliiton uusi puheenjohtaja.­

Taitoluisteluliitto on Penttisen tapauksen seurauksena päätynyt muuttamaan myös toimintasääntöjään. Syyskokouksessa 2020 liittohallitus tarkensi sääntöjä koskien mahdollisuuttaan erottaa jäsenseura. Enää ei ole kiistanalaista, edellyttääkö jäsenen erottaminen kurinpitolautakunnan suosittelua tai käsittelyä.

Päätös viittaa suoraan viime kevään tapahtumiin, jolloin Taitoluisteluliitto uhkasi Penttisen seuraa HSK:ta erottamisella, koska sen uusi hallitus oli palauttanut kilpailukiellossa olevan Penttisen työvelvoitteen.

Jotkut urheilujuridiikan asiantuntijat arvioivat tuolloin, ettei liitto voi erottaa seuraa yhden valmentajan takia.

Vaikka Penttisen tapaus osoitti joitain puutteita, Korhonen on ylpeä siitä, että Suomen Taitoluisteluliiton kurinpitojärjestelmä toimi ja että liitolla oli siihen taloudellinen mahdollisuus.

– Kurinpitolautakunta tekee työtään ilmaiseksi, mutta sihteeristö eli juristitoimisto ei. Kaikki pienemmät lajiliitot eivät ehkä olisi kyenneet tähän, Korhonen huomauttaa.

Penttisen asian käsittely maksoi Taitoluisteluliitolle vuonna 2019 noin 240 000 euroa. Liiton taloutta avitti samana vuonna saatu noin 600 000 euron voitto muodostelmaluistelun MM-kisoista.

– Viime kädessä tähän prosessiin mennyt raha on pois luistelijoilta. Silti olen sitä mieltä, että jokainen niistä euroista kannatti käyttää, Korhonen sanoo.

Taitoluisteluliitto on käyttänyt rahaa myös siihen, että epäasiallinen valmentaminen ja käytös saataisiin kitkettyä lajikulttuurista pois. Kaikkia seuroja on koulutettu vuorovaikutustaidoista ja erillinen, Korhosen vetämä työryhmä on pohtinut, miten eettiset ohjeet jalkautetaan ja pidetään muistissa ruohonjuuritasolla.

Tänä keväänä liitto uusii lajikulttuurikyselyn, jonka se teki koko lajiväelle keväällä 2019. Silloin joka viides urheilija oli kokenut ilmapiirin harjoituksissa painostavaksi ja valmentajan käyttäytyneen aggressiivisesti.

Aggressiivisella käytöksellä tarkoitetaan esimerkiksi tarpeetonta huutamista.

– Jokainen tapaus on liikaa. Toivon, että jokainen, joka on kokenut epäasiallista käytöstä, tuo sen esiin, Korhonen sanoo.

Pienemmät tapaukset ratkaistaan sovittelemalla liiton auttamana seuratasolla. Kaikki vakavammat tapaukset Taitoluisteluliitto vie lajin oman, liiton ulkopuolisen kurinpidon tutkittavaksi. Korhonen pitää hyvänä uudistuksena, että urheilulle saataisiin yhteinen kurinpito Suomen olympiakomitean alle.

Suomen urheilun eettinen keskus Suek tutki Helsingfors Skridskoklubbin (HSK) muodostelmaluisteluvalmentaja Mirjami Penttisen toimintaa puoli vuotta vuonna 2019.

Mirjami Penttisen vuoden kilpailukielto päättyi.­

Suekin selvityksen perusteella Suomen taitoluisteluliitto vei Penttisen tapauksen kurinpitolautakuntansa käsittelyyn. Lautakunta määräsi Penttiselle vuoden kilpailukiellon epäasiallisen käytöksen takia 17. tammikuuta 2020.

Päätöksen mukaan Penttinen syyllistyi urheilun eettisten sääntöjen rikkomiseen muun muassa käyttämällä toistuvasti valmennettaviaan kohtaan epäasiallista kieltä, huutamalla ja nöyryyttämällä.

Penttisen tapaus jakoi hänen seuransa kahteen leiriin. HSK:n uusi hallitus palautti Penttisen työvelvoitteen. Taitoluisteluliitto vastusti Penttisen paluuta valmentamaan.

Penttinen valitti saamastaan rangaistuksen Urheilun oikeusturvalautakuntaan, mutta veti valituksensa pois toukokuussa, kun sekä Taitoluisteluliitto, HSK ja Penttinen pääsivät sopuratkaisuun.

Penttinen sitoutui sovinnossa muun muassa henkilökohtaiseen työnohjaukseen ja pyysi luistelijoilta anteeksi käytöstään. Hän on saanut valmentaa seuratoiminnassa, mutta kilpailukielto jäi voimaan.

Mikkelin Luistelijoiden toiminnasta lajiliiton toimintaan edennyt Janne Korhonen on huolissaan koronan seurauksista. Vielä syksyllä 2020 lisenssiluistelijoiden määrä pysyi ennallaan, mutta ensi syksynä tilanne voi olla toinen.

Kevään luistelukoulut pitäisi pystyä pitämään normaalisti, jotta kilparyhmissä on luistelijoita syksyllä.

– Nyt ei edes ole pelkona se, että menetämme luistelijoita muille urheilulajeille, vaan että menetämme heitä kokonaan pois urheilun piiristä. Mitä se tekee lasten ja nuorten terveydelle, Korhonen pohtii.

Tällä hetkellä hän katsoo suomalaisella taitoluistelulla menevän hyvin. Laji haluaa olla koko kansaa liikuttava urheilumuoto, jolla on muutama urheilija lajin kansainvälisellä huipulla.

Suomalaiset muodostelmaluistelijat ovat maailman kärjessä ja naisista Viveca Lindfors ja Emmi Peltonen ovat viime vuosina sijoittuneet EM-kisoissa mitaleille tai niiden tuntumaan.

– Myös jäätanssijat kolkuttelevat mitalisijoja, Korhonen sanoo.

Taitoluisteluliiton uusi puheenjohtaja Korhonen on huolissaan siitä, että nuoret putoavat urheilun ulkopuolelle kokonaan. Kuvassa Emmi Peltonen, yksi Suomen kirkkaimmista taitoluistelutähdistä.­

Korhonen uskoo mahdollisuuksiin myös jatkossa, vaikka Lindfors joutui lopettamaan, korona vie nuorten urheilijoiden arvokasta jääaikaa ja itänaapurissa teinitytöt hyppäävät historiallisesti useita eri neloshyppyjä.

– Yksilölajissa riittää, että saamme nostettua huipulle yksittäisiä yksilöitä.

Oberstdorfin MM

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?