Kaiken nähnyt taitoluistelun asiantuntija Anuliisa Uotila varoittaa lapsitähteyden vaaroista – ”En haluaisi lasten tekevän kiehtovia temppuja” - Taitoluistelu - Ilta-Sanomat

12-vuotias taitoluistelija teki huiman hyppysarjan – asiantuntija Anuliisa Uotila huolestui lasten puolesta: ”Tulee vähän paha olo”

12-vuotiaan venäläisluistelijan harjoituksissa suorittama vaativa hyppysarja puhuttaa taitoluisteluväkeä.

Anuliisa Uotila (vas.) varoittaa taitoluistelun lapsitähteyden vaaroista.

23.12.2020 21:40

Venäläinen mestariluistelija Jevgeni Plushenko laittoi tiistaina Instagramiin videon, jossa 12-vuotias Veronika Zhilina tekee vaativan hyppy-yhdistelmän. Kyse oli neloissalchow–kolmoistulppi–kolmoistulppi-yhdistelmästä, johon harva miesluistelijakaan pystyy.

Venäläisen rt.com -sivuston mukaan yksikään nainen ei ole onnistunut tekemään temppua, josta 12-vuotias tyttö suoriutuu videolla.

Taitoluistelua monelta kantilta vuosikymmenien ajan seurannut Anuliisa Uotila on seurannut hämmentyneenä lajin viimeaikaista kehitystä.

– En olisi viime vuosisadalla voinut edes kuvitella näkeväni joskus tällaisia suorituksia, Uotila sanoo.

Eikä kyse ole vain yksittäisestä venäläislapsen ihmeteosta.

– Olen hämmästellyt viimeisen kahden vuoden aikana otettua valtavaa loikkaa hypyissä.

Ylen taitoluistelulähetysten pitkäaikaisena kommentaattorina ja selostajana hän tuntee taustat.

– Luistelun idea on muuttunut pisteiden saalistamiseen ja silloin hypyt korostuvat, koska niistä saa eniten pisteitä.

Taitoluisteluasiantuntija Anuliisa Uotila on hämmästellyt viimeisen kahden vuoden aikana otettua valtavaa loikkaa hypyissä.

Hyppyjen arvo on huomattavasti suurempi piruetteihin ja muihin elementteihin verrattuna.

– Tämä vie lajia ja harjoittelua suuntaan, jossa hypyt ovat kaikki kaikessa, Uotila sanoo.

Hän ei ole iloinen näkemästään.

– On tahoja, jotka toivovat paluuta vanhaan taitoluisteluun, mutta sitä lajia ei enää valitettavasti ole.

Vaikka Uotila kuuluu lajiromantikkojen joukkoon, löytää hän nykymenosta jotain hyvääkin.

– Nyt nähdään, mitä kaikkea luistimilla voidaan tehdä.

Uotilan mukaan huikeat temput ovat kiehtovia, mutta häntä arveluttaa urheilijoiden ikä.

– En haluaisi lasten tekevän kiehtovia temppuja.

Kansainvälisessä luisteluliitossa (ISU) on mietitty ikärajaa, joka oikeuttaa osallistumaan aikuisten arvokilpailuihin. Nykyisin alaikäraja on 15 vuotta.

Ruotsalaisen lajiasiantuntijan Lotte Falkenbäckin mukaan Venäjä ja Yhdysvallat haluavat alentaa ikärajaa. Hänen ja myös Uotilan mielestä ikärajaa pitäisi pikemmin nostaa – ainakin vuodella.

Silloin seurauksena saattaisi tosin olla melkoinen dilemma.

Taitoluistelussa aikuisten arvokilpailuihin osallistumiseen vaaditaan 15 vuoden ikää. Monet huippumaat pyrkivät alentamaan tätä rajaa.

– Saatetaan päätyä tilanteeseen, jossa nuorten kisoissa lapset tekisivät vaikeampia ja vaativampia hyppyjä kuin aikuisten kisoissa nähdään.

Tilanne ei ole siis helppo lajin säännöistä päättävälle taholle.

– Uskoisin valtaosan arvostavan harmonista kokonaisuutta eikä vain hyppyjä, kansainvälisissä piireissä vuosikymmeniä liikkunut Uotila arvelee.

Kyse on myös ihmiskäsityksestä ja lapsen itsemääräämisoikeudesta.

– Olen huolestunut kehityksestä, Uotila sanoo.

Hän muistuttaa, että lapsen liikkeen ja motoriikan kehittyminen menee samaan tahtiin.

– Kukaan ei opi kävelemään kahden kuukauden ikäisenä, vaan kehitys tapahtuu biologisen iän mukaan.

Jos kaikki aika panostetaan urheiluun, miten lapsi pystyy oppimaan muita elämässä vaadittavia taitoja ja käytäntöjä.

– Neloishypyn oppiminen vaatii hurjan paljon harjoittelua.

Uotilan mukaan yhteen asiaan keskittyminen vie lapsen elämästä aika ison siivun.

– Sitä ajatellessa tulee vähän paha olo.

Lajin suurmaissa on vallalla raadollinen valmennuskulttuuri, joissa harrastajien suuri määrä takaa sen, että aina joku nousee äärimmäiselle huipputasolle. Uotilan mukaan kyse ei ole vain Venäjästä.

– Myös Japanissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa on polku, jonka varrella on paljon pudokkaita.

Nopeimmin kehittyvät ja parhaiten lajiin sopeutuvat yksilöt pääsevät eteenpäin kovassa valmennuksessa.

– Jos haluaa huipulle, se tarkoittaa totaalista harjoittelua, mikä on tyypillistä muissakin taitolajeissa. Problematiikkaa lähtee liikkeelle siitä, kuinka paljon sallitaan lasten harjoittelua ja kilpailuttamista.

Uotila muistuttaa, että esimerkiksi Norjassa lapsi-ikäisten kilpailutoimintaa ei suosita, vaan heidän annetaan kypsyä rauhassa.

Erityisesti taitolajeissa lapset otetaan varhain asumaan oppilaitokseen, jossa harjoittelu on usein tärkeämpää kuin koulunkäynti.

– Internaatissa eläminen ei välttämättä ketään vaurioita, mikäli siinä otetaan huomioon lapsen kokonaisvaltainen kehitys, Uotila sanoo.

Aina näin ei tapahdu.

USA:n Tara Lipinski voitti vuonna 1998 Naganossa 15-vuotiaana olympiakultaa. Olympiavoittajat ovat lähes poikkeuksetta olleet viime vuosina teini-ikäisiä.

Naisten yksinluistelun olympiavoittajat ovat olleet 15-vuotiaita tai erittäin nuoria jo Tara Lipinskistä (kultamitalisti Naganossa 1998) lähtien. Usean olympiavoittajan ura on päättynyt pian unelman toteutumisen jälkeen.

– Ehkä siinä on kyse paineista ja harjoittelun raskaudesta, Uotila pohtii syitä ja pitää olympiavoiton jälkeistä kehitystä loogisena.

– Kun lapsi aikuistuu, hän pystyy katsomaan kriittisemmin omaa elämäänsä.

Kyse ei ole henkisestä murtumisesta, vaan pikemmin järkevästä ajattelusta oman elämän arvojen suhteen.

– Aikuistuttuaan lapsi haluaa tehdä omia päätöksiä, jotka eivät ehkä noudattele ympäristön toiveita.

Uotilan mukaan hän ei ole ainoa, joka tiedostaa lasten ja nuorten kehitykseen liittyvät ongelmat.

– Onneksi taitoluistelussa suhtaudutaan vakavasti ongelmaan. ISU järjestää tapahtumia, joissa lääkärit ja psykologit esittelevät tutkimustietoa valmentajille.

Koulutuksesta huolimatta yksi asia vie usein voiton, kun vastakkain ovat jalot periaatteet ja raha. Olympiavoitosta saatava taloudellinen hyöty on niin merkittävä, että monissa maissa ollaan valmiita uhraamaan kaikki.

Venäjän taitoluistelutähti, EM-kultamitalisti Alena Kostomaia lukeutuu 17-vuotiaana lajin teini-ikäisiin huippuihin.

– Raha kiihottaa ja jokainen ottaa siivunsa: yksi maineena, yksi rahana, yksi jonain muuna, Uotila kärjistää.

Kyynisyyden keskellä hän näkee toivon pilkahduksen.

– Minulla on vanhanaikainen käsitys, jonka mukaan urheilijaa vie eteenpäin intohimo oppia uutta ja kehittyä. Nuori luistelija tuskin miettii rahaa opetellessaan neloishyppyä, mutta järjestelmän suhteen en olisi yhtä varma, Uotila sanoo.

Taitoluistelu ei ole halpa harrastus, joten vanhempien taloudellinen tuki on olennaista lapsen harrastamisen jatkumiselle. Joskus heidän kunnianhimonsa määrittää lapsen harrastusta enemmän kuin lapsen oma halu.

– Ilman heidän taustatukeaan lapsi ei pärjää, mutta vanhempien liiallinen kunnianhimo voi olla haitaksi, Uotila sanoo.

Voiko somessa ja mediassa leviävä video saada lapsia yrittämään temppuja, jotka ovat heille suorastaan vaarallisia?

– Tuskin. Lapsi vertaa itseään sellaisiin, jotka ovat lähellä hänen taitojaan. Vanhemmat saattavat enempi innostua tällaisista huikeista videoista, Uotila arvelee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?