”Pelaajat määrättiin häpeäpenkkiin” – Ruotsi otti murskavoiton, kun jääkiekon MM-kisat alkoivat - Taitoluistelu - Ilta-Sanomat

”Pelaajat määrättiin häpeäpenkkiin” – Ruotsi otti murskavoiton, kun jääkiekon MM-kisat alkoivat

Tshekkoslovakia oli paras eurooppalainen maa jääkiekon ensimmäisissä MM-kisoissa. Joukkue sai pronssia ylivoimaisten Kanadan ja Yhdysvaltain jälkeen.

Julkaistu: 22.5. 16:38

Jääkiekon MM-kisoja on pelattu sadan vuoden ajan.

Jääkiekon maailmanherruudesta kilvoiteltiin ensimmäisen kerran sata vuotta sitten Antwerpenissa. Belgialaiset olivat lisänneet vuoden 1920 kesäolympiakisojen ohjelmaan jääkiekon ja taitoluistelun – tai ajan termeillä ilmaistuna jäähockeyn ja kaunoluistelun. Nämä jäälajit suoritettiin jo keväällä, kun muiden lajien vuoro oli myöhemmin kesällä.

Olympiakisojen jääkiekkoturnaus oli samalla vuonna 1908 perustetun Kansainvälisen jääkiekkoliiton (LIHG eli nykyisen IIHF:n edeltäjä) ensimmäinen MM-kilpailu. Historiallinen avausottelu alkoi 23. huhtikuuta iltayhdeksältä Antwerpenin ”laajassa ja komeassa jääpalatsissa”, kuten Yrjö Halmeen toimittamassa olympiakirjassa kerrotaan.

”Ensimmäisenä parina olivat Ruotsin ja Belgian joukkueet. Tuomarina oli kanadalainen Hewitt. Ottelu myöhästyi belgialaisten takia parikymmentä minuuttia. Peli oli melkein koko alkupuolen ruotsalaisten maalin luona. Mutta sitten tuli kumilevy nopeasti keskelle kenttää pitkällä syötöllä eteenpäin Belgian maalia kohden, ruotsalaisten keskushyökkääjä Burman kuljetti sen belgialaisten puolustajan ohitse ja sijoitti sen varmasti Belgian maaliin.”

Maalin jälkeen ruotsalaiset innostuivat iskemään maaleja enemmänkin. Laji oli heille hieman outo, mutta luistelutaidossa he päihittivät belgialaiset, koska kotimaassaan he olivat pelanneet jääpalloa. Alakynteen jääneet isännät joutuivat turvautumaan koviin otteisiin. ”Ruotsalainen Lindqvist ja eräs belgialainen määrättiinkin ’häpeäpenkkiin’ minuutin ajaksi kovan pelin vuoksi”, kirja kertoo.

Ensimmäisen puoliajan jälkeen Ruotsi johti 5–0, ja jälkimmäisellä puoliskolla he tekivät vielä kolme maalia, joten historiallinen ottelu päättyi 8–0. Lajin terminologia oli vielä kovasti hakusessa ja vilisi muista urheilumuodoista lainattuja termejä.

Myös Suomessa oli keskusteltu joukkueen lähettämisestä olympiaturnaukseen, mutta nopeasti päädyttiin siihen, että jääpalloilijoita ei kannata lähettää pelaamaan lajia, joka eroaa melkoisesti Suomessa harrastetusta pelimuodosta.

Keski-Euroopan talviurheilukeskuksissa muotipeliksi jo ennen maailmansotaa noussut jääkiekko oli Suomessa edelleen niin tuntematon tapaus, että hockey käännettiin yleensä jääpalloksi.

Kaikkien aikojen ensimmäinen jääkiekon MM-ottelu pelattiin 23. huhtikuuta 1920 Belgian Antwerpenin ”laajassa ja komeassa jääpalatsissa”.

Turnauksen lopputulokset eivät lopulta olleet yllättäviä. Kiekkoilun kotimaa Kanada voitti, Yhdysvallat sai hopeaa ja pronssimitalit vei Tshekkoslovakia, jonka pelaajat olivat Böömin lipun alla hallinneet eurooppalaista jääkiekkoa ennen maailmansotaa.

Aiheesta kirjoittanut Urheilumuseon tutkija Matti Hintikka selvittää turnauksen mielenkiintoista pelisysteemiä.

– Seitsemän joukkueen olympiaturnauksessa käytetty ns. Bergvallin järjestelmä toi oman jännitteensä. Aluksi pelattiin kolme puolivälieräottelua, joita dominoivat ruotsalaisjääpalloilijoiden lisäksi pohjoisamerikkalaiset (USA–Sveitsi 29–0 ja Kanada–Tšekkoslovakia 15–0).

Suoraan välieriin päässyt Ranska hävisi Ruotsille 0–4, ja toisessa välierässä Kanada kukisti Yhdysvallat 2–0. Näin Ruotsi oli edennyt peräti finaaliin, jossa Kanada tosin löylytti sinikeltaiset maalein 12–1.

– Mutta finaalitappio ei suinkaan merkinnyt lohduttavaa hopeaa, kuten myöhemmissä pudotuspelisysteemeissä, Hintikka kertoo.

1920 USA:n miesten olympiajoukkue, vasemmalta oikealle seisoen: Cyril Weidenborner, Anthony Conroy, George Geran, Joe McCormick, Frank Goheen, Ed Fitzgerald, Leon Tuck, unknown. Vasemmalta oikealle istuen: Frank Synott, Raymond Bonney, unknown, Herb Drury, Larry McCormick. Lattialla istuva lapsi on tuntematon.

Ruotsalaisen Erik Bergvallin kehittämä turnausjärjestelmä toimi siten, että kultamitalisti Kanadalle hävinneet maat pelasivat keskenään kakkossijasta. Olympiaturnauksen toiseksi paras maa Yhdysvallat sai lopulta ansaitusti hopeaa välierätappiosta huolimatta.

Ruotsin välierävoitto ei riittänyt edes mitaliin, kun Tshekkoslovakia voitti maiden välisen ottelun pronssista – tosin vain niukasti 1–0.

– Ruotsalaista Hannu Hanhi -ilmiötä ei vielä tunnettu (etenkin kun Carl Barks piirsi hahmon ensimmäisen kerran vasta vuonna 1948), Hintikka naureskelee.

Ruotsin joukkueen pelaajista Antwerpenissa on puhuttu jääpalloilijoina, jotka hädin tuskin olivat ehtineet kokeilla jääkiekkoa ennen olympiakisoja. Todellisuudessa heidän ykkösmiehensä Nils Molander oli pelannut lähes koko 1910-luvun Saksassa Berliner SC:n riveissä. Hän oli ehtinyt voittaa jo useita Saksan mestaruuksia ja päässyt pelaamaan korkeimmalla eurooppalaisella tasolla.

Kanadaa edusti Antwerpenin olympiakisojen jääkiekkoturnauksessa seurajoukkue Winnipeg Falcons, joka koostui toisen polven islantilaissiirtolaisista. Kultajoukkueen maalinteosta vastasivat erityisesti Sigurður Franklin ”Frank” Fredrickson (12 maalia) ja Haldor Halderson (9 maalia).

Varusteet olivat sata vuotta sitten hieman kevyempiä kuin nykyään. ”Amerikkalaiset olivat pukeutuneet vankkoihin pukimiin, teräs- ja nahkatäytteitä oli housuissa ja päässä”, Halme kirjoitti ja jatkoi kuvailemalla USA:n ja Kanadan välistä koitosta.

”Molempien joukkueiden pelaajille oli ominaista se, että vauhtia ei koskaan pysäytetty, vaan luottaen vahvaan suojukseen ja hyvään onneen annettiin vauhdin viedä seinään, joka ponnahdutti pelaajan takaisin.”

Jääkiekon liittyminen olympiaohjelmaan oli pieni mutta merkittävä sysäys sille, että Suomessakin laji tultiin sittemmin ottamaan vakavasti. Lajista innostuttiin 1920-luvun lopulla, ja MM-kisoihin suomalaiset osallistuivat ensimmäisen kerran talvella 1939. Olympiakisoissa Suomi debytoi Oslossa 1952.

Suora linkki Antwerpenista Suomi-kiekon syntyvaiheisiin oli puolestaan Ruotsin joukkueen maalivahtina yhden ottelun pelannut Albin ”Abbe” Jansson. Hän toimi erotuomarina jääkiekon ensimmäisessä Suomi–Ruotsi-maaottelussa (29.1.1928 1–8) ja opasti sen jälkeen Palloliiton kutsumana helsinkiläisiä kiekkoilun saloihin viikon verran – kelpo korvausta vastaan.

Luitko jo nämä?