Kommentti: Mirjami Penttisen tapauksen salatusta raportista voi päätellä kolme tärkeää asiaa

Mirjami Penttisen epäasiallinen käytös valmennettaviaan kohtaan on kiistatonta, kirjoittaa toimittaja Marika Lehto.

Taitoluisteluvalmentaja Mirjami Penttinen asetettiin tammikuussa vuoden kilpailukieltoon toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä valmennettaviaan kohtaan.

13.3.2020 6:29

Uutisointi ja keskustelu muodostelmaluisteluvalmentaja Mirjami Penttisen tapauksen ympärillä on ollut vilkasta koko alkuvuoden. Moni olisi toivonut, että keskustelun tueksi olisi ollut nähtävillä faktoja Suomen taitoluisteluliiton kurinpitolautakunnan Penttistä koskevasta päätöksestä, jolla hänet asetettiin vuoden kilpailukieltoon toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä valmennettaviaan kohtaan.

Nyt Ilta-Sanomat on saanut haltuunsa koko 30-sivuisen, salatun raportin. Liiton toiminnanjohtajan Outi Wuorenheimon mukaan liitto halusi salata raportin alaikäisten urheilijoiden suojelemiseksi. Ilta-Sanomien tietojen mukaan jo asian tutkinta ja esiin tuleminen on aiheuttanut mukana olleille nuorille luistelijoille valtavia ongelmia.

Tästä syystä myös Ilta-Sanomat julkaisee päätöksestä yksityiskohtia harkiten. Raporttiin perehtyminen ja sen sisällön julkituominen on kuitenkin tärkeää, sillä se paljastaa monta keskeistä asiaa Mirjami Penttisen tapauksesta.

Epäasiallinen käytös kiistatonta

Ensimmäinen päätelmä kurinpitolautakunnan päätöksestä on se, että Mirjami Penttisen epäasiallinen käytös valmennettaviaan kohtaan on kiistatonta. Lautakunnan mukaan sen käsittelyssä on riittävästi näytetty toteen esimerkiksi toistuva epäasiallinen kielenkäyttö, jota on ollut muun muassa huutaminen, voimakas kiroilu, urheilijoiden nimittely ja kehotus, että urheilija tappaisi itsensä.

Penttinen on päätöksen perusteella myös esimerkiksi perustanut yhtä urheilijaa koskevan keskusteluryhmän ilman, että tämä on ollut siinä itse osallisena ja käsitellyt tämän asiaa epäasiallisesti. Penttisen katsotaan myös muun muassa poistuneen harjoituksista jättäen luistelijat ilman aikuista valvojaa ja levittäneen luistelijoista yksityiselämään kuuluvaa tietoa.

Mirjami Penttinen myönsi kurinpitolautakunnalle osan käyttäytymisestään ja perui kiistämisiä, joita hän oli tehnyt kurinpitokäsittelyä edeltäneessä Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) selvityksessä. Lautakunnan päätöksen mukaan on otettava huomioon myös se, että Penttinen on ollut prosessissa rikkomuksista epäilty, minkä takia voidaan olettaa, ettei hän kerro itselleen vahingollisia seikkoja.

Näyttö Penttisen rikkomuksista on ollut pitkälti henkilötodistelua, mutta lautakunnan käytössä on ollut myös teksti- ja ääniviestejä ja Helsingin luistinklubissa (HSK) tehtyjä seurakyselyitä, jotka osaltaan tukevat suullista näyttöä.

Raportin perusteella ei siis ole syytä olettaa, etteikö Penttinen olisi toiminut epäasiallisesti. Ymmärtääkseen kokonaisuutta on kuitenkin tiedettävä muutakin.

Penttistä tuetaan paljon

Kurinpitolautakunnan päätöksestä voi päätellä myös sen, että Penttisellä on paljon tukijoita.

Toki yksi häntä puolustanut on hänen oma aviomiehensä, joka kuulemisessaan vahvisti, ettei tekisi mitään, mikä voisi vahingoittaa vaimoa. Lautakunta huomioi myös sen, että osa Penttistä puolustavista luistelijoista urheilee yhä hänen alaisuudessaan ja on täten epätasa-arvoisessa valmentaja-urheilija-suhteessa häneen.

Penttisen rikkomusten tapahtumista ei lautakunnan mukaan estä se, etteivät kaikki luistelijat ole niitä nähneet tai eivät muista niitä, etenkään kun Penttistä puolustaneet luistelijat antoivat sanamuodoiltaan hyvin samanlaisia vastauksia paperista lukien.

Silti, sekin on kiistattomasti totta, että osa Penttisen valmennettavista seisoo vahvasti hänen takanaan. Kurinpitolautakunnan saamissa HSK:n seurakyselyissä oli niissäkin myös positiivista palautetta Penttisen toiminnasta.

Mirjami Penttinen on siis kohdellut luistelijoita epäasiallisesti, mutta ei kaikkia heitä tai kaikki eivät ole sitä sellaiseksi kokeneet. Tämän useat ovat tuoneet tutkinnassa selvästi esiin. Luistelijat puolustavat myös toista kurinpitolautakunnan käsittelyssä ollutta, varoituksen saanutta valmentajaa.

Kun tämä valmentaja jakoi Penttisen joukkueen luistelijoita ryhmiin kehittämänsä Tokmanni/Stockmann/LouisVuitton-asteikon perusteella, osa luistelijoista piti sitä havainnollisena, eikä vääränä.

Puolustus vedonnut muotoseikkoihin

Tärkeintä Penttisen itsensä ja koko suomalaisen urheilun kannalta on kuitenkin kolmas asia, joka kurinpitolautakunnan päätöksestä käy lakia lukemattomallekin selvästi ilmi. Seuraamusten kannalta on yhdentekevää, mitä on tosiasiallisesti tapahtunut, jos sääntöjärjestelmät ovat sellaiset, ettei henkilöä voida kuitenkaan rangaista.

Penttisen puolustus on vedonnut prosessissa lukuisiin muotoseikkoihin, muun muassa siihen, ettei kurinpitolautakunnalla ole toimivaltaa käsitellä asiaa, ja vaikka toimivalta olisi, liitolla ei ole Penttiseen kurinpitovaltaa epäiltyjen rikkomusten tapahtuma-ajalta.

Esiin on tuotu esimerkiksi se, etteivät liiton vanhat, ennen 3.10.2019 voimassa olleet säännöt anna yhdistykselle mahdollisuutta rangaista valmentajia, ja ettei Penttisen ole voitu katsoa sitoutuneen liiton sääntöihin, sillä hän ei ole ollut seuransa HSK:n jäsen. Keskeistä on myös muun muassa Suomen taitoluisteluliiton, Kansainvälisen luisteluliiton, Suomen olympiakomitean ja Kansainvälisen olympiakomitean tapahtuma-aikaisten sääntöjen sisältö.

Kurinpitolautakunta selventää päätöksessään, miksi se katsoo Penttisen olevan kurinpitovallan piirissä ja rangaistuksen oikea, mutta ei ole vaikea arvata, että juuri näistä yksityiskohdista väännetään tänä keväänä Urheilun oikeusturvalautakunnassa. Lopputulos voi olla se – ja joidenkin lainoppineiden mukaan onkin – , että Mirjami Penttisen valitus hyväksytään ja hänen kilpailukieltonsa perutaan.

Löysät säännöt estäneet rangaistuksia

Suomalaiselle urheilulle, etenkin sen urheilijoille, kaikki tämä on äärimmäisen tärkeää. Mirjami Penttisen tapaus on vain vuorenhuippu. Meillä on valtavasti urheilu-uraansa ja valmentajiinsa tyytyväisiä urheilijoita, mutta myös heitä, jotka pohtivat, miten viedä eteenpäin urheilun parissa koettuja kiistatta vääriä asioita. Penttisen tapauksen päätösraportti kertoo, että osa hänen valmennettavistaan on kokenut valmennustavan vaikuttaneen heidän itsetuntoonsa, sosiaalisiin suhteisiinsa ja jopa mielenterveyteensä.

Suomen olympiakomitean erityisasiantuntija Petri Heikkinen kommentoi minulle haastattelussa ennen Penttisen tapauksen paljastumista, että suomalaisten lajiliittojen liian löysät säännöt ovat useita kertoja estäneet henkilön rankaisemisen Suomessa ja Urheilun oikeusturvalautakunta on voinut todeta, ettei väitettyä tekoa ole edes määritelty rangaistavaksi. Nyt lajiliittojen ja muiden toimijoiden sääntöjä on uusittu ja uusitaan, mutta vanhojen, puutteellisten toimintatapojen varjot ovat pitkät.

Edessä on yhä pitkä ja monimutkainen tie saada urheiluun sellainen järjestelmä, jossa väärinkäytöksistä ja vääränlaisesta kulttuurista päästään eroon, ja jossa väärin toimineet joutuvat vastuuseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?