Kiira Korpi vaatii rajua muutosta suomalaiseen valmennuskulttuuriin – kaikkia se ei miellytä: ”Nyt sä yrität pilata lajin maineen”

Julkaistu:

Taitoluistelu
Kiira Korpi peräänkuuluttaa ihmiskeskeistä valmennusta, joka on noussut suomalaisen palloilun menestysreseptiksi
Taitoluistelun kolminkertainen EM-mitalisti Kiira Korpi arvosteli keskiviikkona Urheiluruudussa voimakkaasti lajin valmennuskulttuuria.

Korven mukaan henkinen hyväksikäyttö, häirintä, vähättely, kiusaaminen ja huutaminen ovat suomalaisessa taitoluistelussa arkipäivää.

Korpi nosti aiheen esille ensi kertaa jo viime syksynä, kun hänen elämäkertansa Ehjäksi särkynyt julkaistiin. Nykyisin New Yorkissa asuva entinen urheilija on sitä mieltä, että lajiliitto ei ole ottanut ongelmia vakavasti.

– Olen koettanut nätisti antaa kriittistä ja rakentavaa palautetta, mutta se ei ole johtanut mihinkään. Nyt näistä ongelmista pitää puhua suoraan, Korpi sanoo Ilta-Sanomille.

– Se voi kuulostaa kovalta, mutta niin se onkin. Mikään kaunistelu ei auta.

Korven mielestä Suomessa on otettu liikaa esimerkkiä Venäjän taitoluisteluvalmennuksesta, jota hän kutsuu ”ihmistehtaaksi”.

Korpi peräänkuuluttaa ihmiskeskeistä valmennusta, joka on noussut suomalaisen palloilun menestysreseptiksi.

– Ehkä meidänkin lajissamme on saavuttu tietynlaiseen risteykseen. Halutaanko jatkaa samoilla metodeilla, joilla olemme saaneet monta luistelijaa rikki ja muutaman huipun?

Korpi myöntää suoraan, että valmennusmenetelmien muuttaminen humaanimpaan suuntaan voi johtaa ainakin aluksi heikompiin tuloksiin kansainvälisessä kilpailussa.

Hän on valmis maksamaan tämän hinnan.

– Nykyisin jokaisella alalla taloudesta ympäristöön yritetään miettiä, mikä on kestävää kehitystä. Pitkän aikavälin kannalta näen valmennuskulttuurin muutoksen tärkeänä, Korpi sanoo.

– Sitä kautta voidaan päästä johonkin, mitä ei voi nyt kuvitellakaan. Uskon, että monelle lajin parissa toimivalle tulisi parempi olla, kun arvot ja toiminta kohtaisivat.

– Valmentajienkin ahdistus vähenisi. Nyt he joutuvat taistelemaan siinä ristitulessa, että pitäisi jäljitellä hullun kovaa venäläistä valmennustyyliä ja samaan aikaan haluaisi olla ihmisenä hyvä.

Korpi ei kiistä tavoitteiden merkitystä, mutta hänen mielestään urheiluun liittyy monta muutakin tärkeää arvoa.

– Ei vuonna 2019 menestystä voi kokonaan määritellä sen mukaan, kuinka paljon mitaleja tulee.

Nämä ovat kovia sanoja naiselta, joka omisti yli puolet elämästään mitalien jahtaamiselle.

– Olen nähnyt, että mitä enemmän mitaleja tuli, sitä enemmän ahdistus kasvoi, Korpi huomauttaa.

– Ei voi sanoa, etteikö edelleenkään mitaleita voi tavoitella. Pitää kuitenkin pohtia ääneen, mitkä ne ehdot ovat. Mikä hinta mitaleista ollaan valmiita maksamaan? Onko inhimillinen hinta sen arvoista, mitä nyt on tulossa päivänvaloon?

Korpi itse on kertonut sairastuneensa syömishäiriöön. Suomalainen taitoluistelija kertoi Ylelle, että valmentaja oli ahdistellut häntä seksuaalisesti. Suomen urheilun eettinen keskus tutkii parhaillaan toista tapausta, jossa taitoluisteluvalmentajaa epäillään asiattomasta käytöksestä.

Taitoluisteluliiton oman kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet luistelijoista kokee vähintään joskus, että valmentaja on suosinut joitain luistelijoita.

Joka neljäs on pahoittanut mielensä valmentajan kommenteista ja joka viides on kokenut ilmapiirin harjoituksissa painostavaksi ja valmentajan käyttäytyneen aggressiivisesti. Aggressiivisella käytöksellä tarkoitetaan esimerkiksi tarpeetonta huutamista.

Korpea tulokset eivät yllätä.

– Uskon, että se ei kerro koko totuutta ja ongelman laajuutta. Useat tutkimukset osoittavat, että urheilussa on vallassa vaikenemisen kulttuuri.

Korven mukaan sisällä urheilukuplassa olevan nuoren on vaikea edes hahmottaa, mikä on väärin. Huippu-urheilun koetaan olevan kovaa hommaa, jossa pienestä ei valiteta ja negatiiviset tunteet yritetään tukahduttaa.

– Siksi olen yrittänyt sanoa liitolle, että olisi tosi hyvä, jos saataisiin entiset luistelijat mukaan rikkomaan vaikenemisen kulttuuria, Korpi kertoo.

– Olen itsekin kyennyt ajattelemaan kriittisemmin vasta, kun olen päässyt luistelukuplasta eteenpäin.

Kaikkia Korven puheet eivät ole miellyttäneet.

– Näiden ulostulojen myötä minulle on kommentoitu, että ”nyt sä yrität pilata lajin maineen”. Minulle on sanottu, että ”älä ole niin negatiivinen, kun lajissa on paljon hyvääkin.”

Korpi on samaa mieltä, taitoluistelussa on paljon hyvää. Hänen mielestään lajiväen on kuitenkin aika kohdata lajin kipukohdat.

– On myönnettävä, että on olemassa isoja ongelmia eikä lakaista niitä maton alle, Korpi sanoo.

– Vastuussa olemme me kaikki, jotka olemme kohdanneet, kuulleet ja nähneet epäoikeudenmukaisuutta ja jopa perusoikeuksia rikkovaa toimintaa, emmekä ole sanoneet tai tehneet asialle mitään.

Korven mielestä myös Taitoluisteluliiton ja sen puheenjohtajan Laura Raition on pystyttävä parempaan.

– Olen kuullut häneltä tällaisia sanoja kuin että ”on hyvä, että ongelmista puhutaan”. Tekoihin asti se ei kuitenkaan ole välittynyt. Pikemminkin pienikin kritiikki yritetään painaa alas tai sivuuttaa.