Kommentti: Tämän vuoksi Viveca Lindfors on jo nyt Suomen kaikkien aikojen taitavin naisluistelija

Julkaistu:

TAITOLUISTELU
Kilpailu Emmi Peltosen kanssa tekee hyvää sekä Peltoselle, että eilen EM-pronssia saavuttaneelle Viveca Lindforsille, kirjoittaa Marika Lehto.
Myöntäkää pois. Ette tekään pystyneet katsomaan perjantaina naisten vapaaohjelmaa taitoluistelun EM-kilpailuissa kuivin silmin. Viveca Lindfors oli oikea suomalaisen sisun ilmentymä täräyttäessään pöytään lähes täydellisen suorituksen, jollainen on taitoluistelun kaltaisessa lajissa aina hyvin vaikeaa tehdä.

Suomalaiselle taitoluistelulle on hienoa, että Lindfors onnistui sykähdyttämään tavallisia tv-katsojia. Kuka tahansa näki ja tunsi, että nappiin meni, ja vasta viimeisen suorituksen jälkeen ratkennut, seitsemän vuoden tauon jälkeen Suomeen saatu arvokisamitali oli urheiluviihdettä parhaimmillaan.

Vielä arvokkaampaa suomalaiselle taitoluistelulle on kuitenkin se, ettei Lindfors noussut mitaleille onnenkantamoisella. Vaikka hänen tietään pronssille tasoitti neljänneksi jääneen Venäjän Stanislava Konstantinovan epäonnistuminen lyhytohjelmassa, Linforsin suoritukset olivat ehdottomasti pronssin arvoisia.

Hän esimerkiksi hyppäsi vaikeimman eilisessä kilpailussa nähdyn yhdistelmän, kolmoislutz-kolmoistulpin, mutta sai siitä aavistuksen enemmän pisteitä kuin hypyssä myös onnistunut Konstantinova. Lindforsin yhdistelmä oli siis laadultaan parempi.

Viveca Lindfors on Suomen taitavin naistaitoluistelija koskaan. Hänen ohjelmansa ovat vaikeampia kuin mitä aiemmat suomalaismitalistit Susanna Pöykiö, Laura Lepistö ja Kiira Korpi omalla urallaan esittivät. Niin täytyy ollakin, sillä Suomi ei olisi palannut taitoluistelussa mitalikantaan, jos taitoja ei olisi viety uudelle tasolle. Taitoluistelun maailmankärki hilaa rimaa ylöspäin joka vuosi.

Ilta-Sanomien haastattelussa Suomen joukkueenjohtaja, taitoluistelutuomari Tarja Ristanen kiittää menestyksestä paitsi urheilijoita ja heidän valmentajiaan, myös sitä valtavaa, sitkeää ruohonjuuritason työtä, mitä niin vanhemmat, seurat kuin Suomen taitoluisteluliittokin tekevät jokaisen urheilijan ja koko lajin eteen.

Kiitos kuuluu heille kaikille. Sanoisin, että kiitos kuuluu myös kotimaiselle kilpailuasetelmalle, joka syntyy, kun tehty työ tuottaa useita hyviä luistelijoita.

Urheilijat voivat itse sanoa keskittyvänsä vain omiin tekemisiinsä, mutta kun kilpailu kotimaassa on kovaa, kauden kaikissa kilpailuissa on pistettävä parastaan, jotta EM- ja etenkin MM-paikka irtoaa.

Vuosikymmen sitten Pöykiö, Lepistö ja Korpi pakottivat toisensa yhä parempiin suorituksiin. Vuosi sitten Lindfors pettyi, kun hän menetti olympiapaikan kotimaiselle kilpakumppanilleen Emmi Peltoselle. Tänä vuonna on ollut Peltosen vuoro jäädä Lindforsin varjoon.

Voisin kuvitella, että moinen sisuunnuttaa. Se on Suomen taitoluistelun ja lajista innostuneen kotiyleisön onni.

Peltonen on haparoinut tällä kaudella kilpailuissa, mutta harjoituksissa myös hän hyppää vaativimpia yhdistelmiä. Peltosen luistelutaito, esittäminen ja askeleet ovat jo maailman huippua, mistä on osoituksena epäonnistuneista hypyistä huolimatta saavutettu EM-kisojen 8. sija. Jos hän saa hypyt kuntoon, suomalaisnaiset kipuavat kohti maailmankärkeä yhdessä.

Ovi on auki myös muille, sillä hyvä menestys poiki Suomelle kolmannen maapaikan naisten taitoluisteluun ensi vuoden EM-kisoissa.

Seuraavaa mitalia emme odota seitsemää vuotta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt