Taitoluistelu

Kiira Korpi paljasti huipputaitoluistelun julman puolen – urheilulääkäri: ”Ei tullut yllätyksenä”

Julkaistu:

Taitoluistelu
Urheilulääkäri Maarit Valtosen mukaan huippu-urheilijat joutuvat usein taiteilemaan painonhallinnan kanssa.
Toimittaja Jere Nurmisen Kiira Korvesta kirjoittama Kiira Ehjäksi Särkynyt (Otava) ilmestyy tällä viikolla. Kirjassa Korpi kertoo varsin lohduttoman kuvan taitoluistelumaailman raadollisuudesta ja valmennuskulttuurin tylyydestä.

Korpi kertoo, kuinka painonhallinta säätelee luistelijan arkea monella tapaa. Hän sanoo alkaneensa laihduttamisen 18-vuotiaana ja seuranneensa painon kehitystä suurennuslasilla.

Lue lisää: Liikaa laihtunut Kiira Korpi romahti lähikaupassa – soitti äidin hakemaan, ei pystynyt kävelemään muutamaa sataa metriä kotiin

Lautaskammo jatkui kahdeksan vuotta eli koko loppu-uran ajan.

– Oliko kyseessä syömishäiriö, en tiedä. Mutta sen tiedän, että suhtautumiseni ruokaan ei ollut terveellä pohjalla, Korpi pohtii Jere Nurmisen laatimassa kirjassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Korpi kritisoi myös valmennuskulttuuria, jossa häntä kohdeltiin tylysti ja suorastaan nöyryytettiin.

Taitoluistelijoiden taiteilu kalorien kanssa on tuttu ilmiö lajia läheltä seuranneille.

– Tämä ei tullut täysin yllätyksenä, sanoo Suomen olympiakomitean vastuulääkärinä vuodesta 2015 toiminut Maarit Valtonen.

Hänen omat tyttärensä luistelevat, joten laji on tuttu myös perhepiiristä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Asiassa on syytä erottaa kaksi tasoa. Harrastajatasolla en tunnista Kiiran mainitsemia epäkohtia, mutta huippujen valmennuksen vaatimustaso on erilainen, Valtonen sanoo.

Huipputasolla haetaan kansainvälistä menestystä, ja silloin urheilija saattaa ajatella, että hän ei voi menestyä, mikäli ei suostu tiettyyn muottiin.

Lue lisää: Taitoluistelulegenda Susanna Rahkamo hämmästelee Kiira Korven paljastuksia

Valtonen sanoo keskustelleensa asiasta valmentajien kanssa.

– He tasapainoilevat lajin fyysisten ja psyykkisten vaatimusten sekä elimistön kestokyvyn välillä ja yrittävät löytää kokonaisuuden, jossa urheilijaa viedään eteenpäin terveellisellä tavalla.

Valtosen mukaan huippu-urheilu ei ole mitään terveysliikuntaa, mutta lääkärin pitää olla vastuullinen luistelijan terveydestä.

– Vuorovaikutus valmentajan ja urheilijan välillä ei aina toimi, jolloin lääkäri voi auttaa herkkien ja sensitiivisten asioiden käsittelyssä.

Jyväskyläläisen mukaan Korven ulostulo on tärkeä avaus.

– Asiasta on syytä käydä keskustelua valmentajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Suomalainen urheiluvalmennus on ollut hyvin miehinen linnake. Naisten ääntä ei ole aina kuunneltu, eikä heidän erityispiirteitä ole huomioitu valmentautumisprosessissa.

– Naisten hormonitoiminta on erilaista, mitä ei aina ymmärretty, Valtonen pohtii ja antaa esimerkin.

– 1990-luvulla valmentajat saattoivat ajatella, että jos kuukautiset jäivät pois, se on hyvä merkki, koska silloin urheilija oli tarpeeksi kuivassa kunnossa.

Nykyään ilmiötä tarkastellaan kokonaisvaltaisemmin.

– Nainen tarvitsee naishormoneja myös harjoitusvasteen saavuttamiseen ja palautumiseen.

Painonlasku voi hetkellisesti nostaa suorituskykyä, minkä takia valmentajat voivat kannustaa suojattejaan pudottamaan kiloja. Urheilulääkärin mukaan tämä kuuluu vain huippuvaiheeseen.

– Jos painon optimointi nähdään lajin vaatimusten takia tarpeelliseksi, se täytyy tehdä yhdessä ravitsemuksen ammattilaisen kanssa.

Lue lisää: Pysäyttäviä sanoja Kiira Korvesta psykologin arviossa – Korpi avautuu kirjassa häpeäntunteistaan

Valtonen muistuttaa, että urheilijan suhtautuminen ruokaan ja syömiseen on syytä selvittää. Tästä puhuu myös Korpi.

– Ulkopuolisista näytti, että söin edelleen normaalisti, mutta päässäni laskin suupalojen kaloreita ja seurasin painon kehittymistä grammantarkasti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt