Suomi 100

Suomen suurimpiin järviin ja korkeisiin paikkoihin liittyy yhteinen mysteeri, jota kukaan ei ole osannut ratkaista

Julkaistu:

Suomen kieli on vaikeaa. Ei ihme, että monen tärkeän paikannimen alkuperä on hakusessa – ehkä lopullisesti.
Saimaa, Päijänne ja Inari: Suomen vanhojen vesistöjen ja samalla suuurimpien järvien nimet ovat etymologialtaan selvittämättömiä.

Aavasaksa, Saana ja Vuokatti: myös useita Suomen korkeita paikkoja yhdistää mysteerinen nimen alkuperä:

Elämän kannalta tärkeille paikoille on ollut tapana antaa nimi. Osan tausta yltää jopa tuhansien vuosien taakse. Kielitieteilijä, professori emerita Kaisa Häkkinen Turun yliopistosta kertoo, että arvoituksellisille paikannimille on etsitty selitystä nykysuomesta hävinneistä sanoista sekä muista Pohjolassa puhuttavista kielistä.

– Sopivia alkuperiä tietyille paikannimille on etsitty erityisesti saamen kielestä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yrityksistä huolimatta mysteerit eivät ole ratkenneet.

– Saamen kieleen perustuvissa selitysyrityksissä on aina ollut jotain vikaa, eikä niitä ole voitu hyväksyä.

Mikä ihmeen Saimaa?

Suomalaisten vesistöjen ja suurten järvien nimistöön liittyvää problematiikkaa on käsitelty myös vuonna 2007 ilmestyneessä teoksessa Suomalainen paikannimikirja, joka kertoo noin 4 700 paikannimen taustoista.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Karttakeskuksen yhteistyönä syntynyt hakuteos kertoo seikkaperäisiä yksityiskohtia tuhansista paikannimistä, mutta Saimaan, Päijänteen ja Inarin kohdalla myös se jättää lukijalle tulkinnanvaraa.

Saimaan, Päijänteen ja Inarin lisäksi muista Suomen vesistöistä myös Koitereen ja Pälkäneen taustat ovat lähinnä arvailujen varassa. Varmuudella jälkimmäisestä tiedetään kuitenkin se, että alun perin vesialueelle annettu nimi on sittemmin siirtynyt kunnan nimeksi.

Mikä ihmeen Aavasaksa?

Useita ympäristöään korkeammalle kohoaville maantieteellisille kiintopisteille on jostain syystä annettu arvoituksellinen nimi.

Näitä ovat esimerkiksi Aavasaksa, Saana, Vuokatti, Levi ja Pyynikki. Kukaan ei tiedä varmuudella mihin näiden paikkojen ikivanhat nimet viittaavat, ja mistä niiden juuret juontuvat.

Mikä ihmeen perkele?

Suomi on vaikea kieli. Ei ihme, ettei monen suomen kielen sanan alkuperää tunneta. Onneksi johtolankoja voi löytää vaikkapa historiasta tai toisista kielistä.

Otetaan esimerkiksi peruna ja päärynä. Harva tietää, että perunaa kutsuttiin aluksi maapäärynäksi. Tai että salmiakin nimen taustalla kummittelee armenialainen suola.

Entä joulupukki? Tai perkele?

Alla oleva video kertoo paikasta, jonne ensimmäiset suomalaiset asettuivat 10 000 vuotta sitten. Se löytyy Orimattilasta.