Uusi Maamme kirja! Lue, millaisia ovat Topeliuksen historialliset maakunnat vuonna 2017 - Suomi 100 - Ilta-Sanomat

Uusi Maamme kirja! Lue, millaisia ovat Topeliuksen historialliset maakunnat vuonna 2017

Maamme kirja matkaoppaaksi ja kohti kotimaamme maakuntia. Tällaiset ovat kotimaamme kasvot marraskuussa 2017.

Julkaistu: 5.12.2017 20:08

Tervetuloa maakuntamatkalle Suomeen.

Oppaanamme toimii vanha kunnon Sakari Topelius, joka oli paljon, paljon muutakin kuin satusetä.

Jos Finlandia-palkinto olisi jaettu jo vuonna 1875, Topeliuksen Maamme kirja olisi ollut voittajasuosikkeja. Sen tapa kertoa Suomesta ja elämästä täällä Siperian ja Skandinavian kainalokuopassa ei ole kaukana Juha Hurmeen tuoreesta voittajateoksesta Niemestä. Ja samalla tavalla kuin on mietitty, olisiko Niemi voinut kilpailla myös Tieto-Finlandiasta, on Maamme kirjakin sekä oppikirja että täynnä tarinoita. Se on tietokirja ja kaunokirjallisuutta.

Ilta-Sanomat lähtee nyt Maamme kirja kainalossa matkalle 100 vuotta täyttävään Suomeen. Kirjan Suomi oli maakuntien Suomi, mikä tekee sen hyvin ajankohtaiseksi tänään, kun Suomeen ollaan rakentamassa uutta maakuntahallintoa.

Maamme kirjan ilmestyessä Suomea ei ollut olemassa itsenäisenä valtiona. Sen sijaan maa, maakunnat ja maantiede olivat olleet nykyisillä kohdillaan jo pitkään.

Aivan kuten Hurmekin kertoo.

Tänään meillä on 18 maakuntaa, joiden pitäisi ottaa tavalla tai toisella vastuulleen sote. Maamme kirjassa maakuntia on vain yhdeksän eikä sotea tunneta. Elämä oli muutenkin kovin toisenlaista.

Osa lukijoista joutuu turhaan etsimään omaa maakuntaansa. Pirkanmaa kuuluu Satakuntaan, Keski-Suomi Hämeeseen, ei ole Kainuuta, ei Kymenlaaksoa, ja Lappi on pohjoisempana kuin nykyisin.

Topeliuksen syntymämaakunta, mahtava Pohjanmaa, ulottuu Lapin porstuasta etelän porteille eivätkä Savo ja Karjala ole vielä jakautuneet eteläisiin ja pohjoisiin osiin.

Maamme kirjan maakuntajako edustaa niin sanottuja historiallisia maakuntia, joiden on ajateltu pohjautuvan Ruotsin myöhäiskeskiaikaisiin linnalääneihin. Niiden vaikutuspiiriin syntyi kahdeksan maakuntaa ja yhdeksäs oli Lappi, joka ulottui neljän valtion alueelle. Se oli maakuntanakin ”rajatapaus”.

Maakuntien Suomi oli siis alun perin linnojen Suomi. Toisaalta historiallisten maakuntien taustalta on etsitty myös ”heimojen” elinalueita. Topelius luonnehtii värikkäin ilmauksin savolaisia, hämäläisiä, karjalaisia, pohjalaisia, uusmaalaisia ja lappalaisia. Kuvaukset ovat aikansa lapsia eivätkä täysin kestä päivänvaloa.

Vuosi sitten edesmennyt, Suomen läpikotaisin tuntenut toimittaja Ilkka Malmberg kirjoitti tästä teemasta aikoinaan kirjankin: Heimoerot esiin ja härnäämään (1985).

Topelius kuvaili Suomea tarinoiden kautta. Maakuntatarinassa kuningas oli päättänyt palkita voittoisan sotapäällikön lahjoittamalla hänelle Suomen ”parhaimman ja ihanimman maakunnan”. Koska sotapäällikkö ei tuntenut lainkaan Suomea, hakeutui hän suurille markkinoille, jotka olivat keränneet puoleensa väkeä kaikista maakunnista. Siellä suuri yleisö, yhdeksän maakunnan satunnaiset edusmiehet, saivat tilaisuuden kehua omaansa.

Lopulta sotapäällikkö päätyi kuitenkin kompromissiin ja valitsi jotain jokaiselta: kallion Ahvenanmaalta, rakennusmestarin Pohjanmaalta rakentamaan kalliolle talon, leipää Uudeltamaalta, voita Savosta, omenoita Varsinais-Suomesta, hevosen Karjalasta, pellavaa Hämeestä, rautaa Satakunnasta ja turkin Lapista.

Tämä Topeliuksen Maamme kirjan tarina kulkee taustalla, kun IS vierailee yhdeksässä historiallisessa maakunnassa.

Kaikki jutut eri maakunnista löydät täältä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?