Katso restauroitu versio Tuntemattomasta sotilaasta – mukana aiemmin poistettu kohtaus

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

SUOMI 100
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin restauroima Tuntematon sotilas (1955) tarjoaa elokuvaelämyksen tarkemmalla kuvalla kuin elokuvateattereissa tai televisiossa on nähty.
Kyseinen näyttötarkkuuden ero vanhaan kopioon verrattuna on jokaisen katsojan havaittavissa. Lisäksi elokuvakopioon vuosien saatossa kertyneet kulumat on siivottu tarkalla käsipelillä.

–Naarmut ja roskat on saatu pois KAVIn suuressa restaurointiprojektissa, joka kesti yli vuoden, instituutin vastaava arkistonhoitaja Tommi Partanen kertoo.
  • Restauroitu versio Tuntemattomasta sotilaasta on nähtävissä koko itsenäisyyspäivän ajan ISTV:ssä.
Teknisen parannuksen lisäksi itsenäisyyspäivänä nähtävässä versiossa nähdään materiaalia joka on jossain vaiheessa leikattu pois.

On suuri arvoitus miksi yksi hyvin vaikuttava tuokiokuva oli leikattu pois Tuntemattomasta sotilaasta ja samalla suomalaisesta elokuvahistoriasta 60 vuodeksi. Alkuperäisversiossa se on mukana, poistamisajankohtaa ei tiedetä.

Kyseinen kohtaus on vahva. Se on aivan elokuvan lopussa: Sibeliuksen Finlandia soi jo taustalla, kun kaatunutta sotilasta ajetaan hevoskärryillä rintaman selustaan.

Tämä on vielä tuttua kaikille Tuntemattoman sotilaan (1955) nähneille, mutta jatko ei ole: poistetussa kohtauksessa huomio kiinnitetään kaatuneen vasempaan käteen.

Siinä on lähikuvaa vainajan tiukaksi puristuneesta nyrkistä, joka roikkuu kärryn laidan yli. Sormissa näkyy verinoroja ja nimettömässä kiiltää vihkisormus.

Kohtaus kestää vain muutamia sekunteja, mutta on hyvin vertauskuvallinen. Tiukan nyrkin voi helposti tulkita revanssihenkiseksi tai vaikkapa protestiksi jatkosodan raskaille rauhanehdoille.

Suomalaisen elokuvan asiantuntija, elokuvaneuvos Kari Uusitalo ei tunne nyrkkikohtauksen leikkaamisen syytä. Hänen mukaansa kyse voi olla repeytyneen filminkohdan poistamista, mutta hän ei sulje pois itsesensuurin mahdollisuutta.

–Kyseinen kohtaus saattoi olla liian demonstroiva, Uusitalo toteaa.

–Tuottaja T.J. Särkkä haisteli tuolloin tarkasti tuulia. Hän saattoi haistaa Neuvostoliiton noottia tai sen sellaista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt