Sturmi rynnäkkötykki 100 tarinaa sodasta Erkki Pihlapuro - Suomi 100 - Ilta-Sanomat

Panssarimies oppi nopeasti, mikä on rynnäkkötykin miehistön tärkein ohje taisteluun ajaessa

Saksasta ostetut Sturmi-rynnäkkötykit olivat kesällä 1944 Suomen parasta panssarikalustoa. Niihin koulutettiin kovahermoisia miehiä. Tämä on 100 tarinaa sodasta -sarjan 80. jakso.

29.11.2017 15:56

Heinäkuussa 1944 panssarimies Erkki Pihlapuro oli rintaman takana Ensossa ja otti tuntumaa tehokkaaseen sotakoneeseen. Hänestä koulutettiin rynnäkkötykkimiestä. Kokeneemmat Sturmissa olleet sotilaat opastivat, miten taisteluun piti varustautua.

– Eräs hyvin tärkeä neuvo koski rynnäkkötykin johtajaa ja lataajaa. Taisteluun piti ottaa mukaan tietyt ”terävät” eväät. Ne olivat sirpale- ja panssarikranaatteja.

– Niitä piti ottaa mukaan niin paljon kuin mahdollista.

Kutsunnoissa vuonna 1943 Pihlapuro oli määrätty panssarijoukkoihin. Siihen saattoi vaikuttaa se, että nuorukainen oli sopivan pienikokoinen. Panssarivaunuissa ei ole paljon tilaa. Pihlapuron vaunukoulutus alkoi Varkaudessa keväällä 1944 ennen venäläisten suurhyökkäystä.

Kesällä 1944 Sturmit olivat Panssaridivisioonan parasta kalustoa. Niillä tuhottiin yli 80 vihollisvaunua. Niitä käytettiin varsinkin Kuuterselän vastahyökkäyksessä, Tali-Ihantalan taistelussa sekä Vuosalmella.

Pihlapuro sai ensin ajokoulutusta kevyellä Vickers-vaunulla ennen siirtymistään rynnäkkötykkikoulutukseen.

– Vickersiin verrattuna Sturmissa oli paljon nappulaa ja vimpainta. Vaunujen kehittyneisyydessä oli melkoinen ero.

Koulutus oli jo loppusuoralla, kun taistelut Kannaksella päättyivät. Erkki Pihlapuro ei lopulta joutunut tositilanteessa lastaamaan vaunua täyteen ammuksia ja ajamaan taisteluun.

Kuuntele Erkki Pihlapuron koko haastattelu jutun pääkuvana olevalta videolta. Kaikki 100 tarinaa sodasta -sarjan jaksot löydät täältä.

Lauri Kultalahti oli T-26-panssarivaunun ajaja Talissa kesällä 1944. Suomalaiset joutuivat aivan epätoivoiseen taisteluun, jossa kaikki vaunut menetettiin.

Heikki A. Reenpää oli johtamassa helmikuussa 1944 Helsingin ilmapuolustusta. Hän kertoo, miksi suomalaiset onnistuivat torjunnassa.

Helmi Kotkanen oli vasta 18-vuotias lääkintälotta, kun hän hoiti potilaita sotilassairaalassa Kuopiossa. Hänelle tuotiin potilaaksi jalaton, silmätön mies.

Kauko Ritaluoma palveli sukellusvene Vetehisellä, joka upotti venäläisen sukellusveneen ajamalla sen päälle syksyllä 1942.

T-34-panssarivaunun ampuja Reino Lehväslaiho oli mukana valtaamassa vihollisen rynnäkkötykkiä Talissa kesällä 1944.

Varpu Pöyryllä oli yksi pahimmista tehtävistä sota-aikana. Hän valmisteli sankarivainajia arkkuihin.

Yrjö Kaukiainen kuului ilmatorjuntapatteriin, joka taisteli neuvostokoneita vastaan vielä pari viikkoa tulitauon jälkeen syksyllä 1944.

Kaikki 100 tarinaa sodasta -sarjan tarinat on koottu myös juhlateokseen, joka ilmestyi marraskuussa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?