Suomi 100

Suomalainen tykkipatteri taisteli Neuvostoliiton lentokoneita vastaan vielä kaksi viikkoa aselevon jälkeen

Julkaistu:

Aselepo ei ollut aivan täydellinen syksyllä 1944. Neuvostokoneita ammuttiin vielä pari viikkoa rauhan tulon jälkeen. Tämä on 100 tarinaa sodasta sarjan 77. jakso.
Sotaväen touhut olivat tulleet jo hyvin tutuiksi 14-vuotiaalle Yrjö Kaukiaiselle, kun hän ilmoittautui helmikuussa 1944 vapaaehtoiseksi Helsingin ilmatorjuntaan. Sotilaspoika oli toiminut jo pääkaupungissa lähettitehtävissä eri esikuntien välillä, mutta Suomenlinnaan sijoitetussa raskaassa it-patterissa olisi tiedossa oikeita taistelutehtäviä.

Koulutusta ei ehtinyt olla nimeksikään, kun kolmas pommi­tus­yö jo alkoi. Kaukiaisen mukaan heidän patterinsa ampui yksinäistä PE-2-tiedustelukonetta, joka kävi Helsingin edustalla ennen pommituksen alkua.

– Se oli melkoinen jysäys pikkupojalle. Olin sattumalta putken alla, Kaukiainen kertoo ISTV:n 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelussa.

Hänen tehtävänään oli kuunnella viestejä, jotka kertoivat, mitä sulkua patterin piti ampua. Sitten hän huusi ampuma-arvoja tykin suuntaajille. Raju taistelu kesti koko yön, ja pommeja putosi pahimmillaan ihan viereen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Erikoisin tapaus sattui kuitenkin syyskuussa 1944, pari viikkoa tulitauon solmimisen jälkeen. Silloin Helsingin edustalla lensi taas punatähtisiä koneita, joiden saaliina ilmeisesti oli saksalaisten kuljetusalus. Kaukiainen palveli tuolloin Lauttasaareen sijoitetussa it-patterissa.

– Kun laiva oli lähdössä Melkin vierestä avomerelle, tuli idästä kaksi pommikonetta. Vain kolme tykkiä saattoi ampua, koska korotus oli niin matala.

– Tulenjohtue näki, miten toinen kone heilahti ja katosi horisonttiin. Ei tiedetä, että putosiko se vai selvisikö. Toinen kääntyi itään takaisin. Saksalaisten laiva pääsi livistämään.

Tämä taistelu jäi suomalaisille viimeiseksi.

Kuuntele Yrjö Kaukiaisen koko haastattelu jutun pääkuvana olevalta videolta. Kaikki 100 tarinaa sodasta -sarjan tarinat löydät täältä.

Heikki A. Reenpää oli johtamassa Helsingin ilmapuolustusta helmikuussa 1944. Kolmanteen pommitusyöhön liittyi vaikuttava näky, kun koko Kaartin kasarmi roihusi tulessa.


Lauri Hemmi joutui Lapin sotaan. Eteneminen pysähtyi Enontekiöllä valtavan linnakkeen eteen, josta saksalaiset avasivat tarkan tulituksen.


Markus Aaltonen taisteli talvisodassa Raatteen tiellä. Ennen suurta voittoa suomalaiset kohtasivat oikean verilöylyn Eskolan talon pihassa.


Nuori jääkäri Aatto Mukari joutui kovan paikan eteen Talissa kesällä 1944. Oma haavoittunut pyysi häneltä armolaukausta. ”Toista ihmistä ei ole kovin helppo tappaa”, Mukari sanoo.


Ilmavalvontalotta Aune Rahola kuvailee näkyä Tampereen Hämeenkadulla talvisodan päättyessä. Kaikki itkivät. Liput roikkuivat puolitangossa.


Hävittäjälentäjä Martti Lehtovaara sai kaksi ilmavoittoa suuressa ilmataistelussa Suomenlahdella 1943. Lehtovaara kuvailee tarkasti, miten hän sai voittonsa Brewster-hävittäjällä.


Reino Lehväslaiho toimi T-34-panssarivaunun ampujana Talissa 1944. Hän kertoo ISU-152-rynnäkkötykin valtauksesta.



Kaikki 100 tarinaa sodasta on koottu yksiin kansiin juhlateokseksi, joka on ilmestynyt marraskuussa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt