Kannaksen suurtaistelut olivat kulminaatiopisteessä juhannuksen aikaan 1944. Panssaridivisioona oli jo kulunut kesäkuussa Kuuterselän ja Keski-Kannaksen taisteluissa. Talissa tuo armeijan tehokkain nyrkki joutui kiivaisiin vastahyökkäyksiin, joissa tuli nopeasti tappioita.
– Kun olin komppanian taistelulähettinä, pyysi komppanianpäällikkö ottamaan yhteyttä joukkueen johtajiin. Piti selvittää, olivatko joukkueet koossa, 93-vuotias vaasalainen Aatto Mukari kertoo tehtävistään.
Eräs kohtaaminen tuolta reissulta on jäänyt lähtemättömästi Mukarin mieleen. Se on ajatuksissa yhä, eikä sen muisteleminen ole ihan helppoa.
– Mielessäni on usein muisto oikein pahoin haavoittuneesta suomalaisesta sotilaasta, Mukari aloittaa.
Miehellä oli oikea jalka poikki ihan reiden juuresta ja vatsa oli auki. Haavoittuneesta näki heti, että hän ei enää eläisi kauan. Tuskat olivat aivan valtava.
– Hän makasi ja huusi minulle: ’Hei kaveri, ammu nyt minut. Näethän, että kuolen.’
– Näin, etten saa kiristyssidettä sinne. Näin kyllä, että hän varmasti kuolee, mutta en pystynyt häntä siihen tappamaan.
Mukari sanoi, että hän etsii paikalle lääkintämiehiä. Samalla hän tiesi valehtelevansa, ei lääkintämiehiä siihen hätään löytyisi. Mukarilla oli myös tehtävä kesken. Hänen piti etsiä joukkueenjohtajat.
Oli tehtävä kova päätös.
– Jätin hänet siihen. Se on minulla jäänyt pahasti mieleen.
Sota jätti veteraaniin lohduttoman muiston. Hän tiivistää sodan olemuksen koruttomasti. Siinä ei ole sankaruutta vaan raadollisuutta: sota on toisten ihmisten tappamista.
– Toista ihmistä ei ole kovin helppo tappaa. Siinä sen huomasin, kun minun olisi pitänyt tappaa tämä kovissa tuskissaan.
Kuuntele Aatto Mukarin koko haastattelu jutun pääkuvana olevalta videolta. Kaikki 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelut löydät täältä.
Aune Rahola toimi talvisodan aikana Tampereella ilmavalvontalottana. Maaliskuun 13. päivä 1940 oli rauhan päivä, mutta Tampereella se oli todella surullinen päivä.
Hans Andersson palveli jatkosodan aikana mm. Syvärillä. Hän kertoo kummallisesta tilanteesta, joka aiheutui, kun eräs mies joi asemissa itsensä tuhtiin humalaan.
Lauri Lähteenmäki kuului Maaselän Kannaksella jatkosodan aikana Lauri Törnin johtamaan sissiosastoon. Hän kertoo epäonnistuneesta sissiretkestä, joka oli päättyä hänenkin kohdaltaan kohtalokkaasti.
Taisto Tähkämaa oli Ihantalan taistelussa 1944 nuori pst-mies. Aseet olivat niin huonoja, että hänen piti jättää ampumatta tankkien lähestyessä.
Kosti Keski-Nummi on viimeisiä suomalaisia hävittäjä-ässiä. Hän kertoo alla olevalla videolla, miten suomalaiset pärjäsivät Kannaksen ilmatilassa 1944 ylivoimaista vihollista vastaan.
