Suomi 100

”Kaikkien olisi hyvä miettiä, mitä nämä naiset ovat tehneet meidän jokaisen eteen”

Julkaistu:

Valokuvat muistuttavat lottien olleen oikeita ihmisiä, joita on vielä jonkin verran elossa. Valokuvaaja Johanna Karen Lotta-näyttely Sanomatalon ala-aulassa kerää väkeä koskettavien kuvien äärelle.
– Kaikkien olisi hyvä miettiä, mitä nämä naiset ovat tehneet tämän maan ja meistä jokaisen eteen. He ovat olleet taistelemassa meille itsenäisyyden, Johanna Kare muistuttaa.

– Kuvat katsomalla mielen valtaa toivottavasti suuri kiitollisuus. Se on se kaikista tärkein tunne, jonka toivon tästä näyttelystä jäävän elämään.

Näyttelystä tulleista palautteista koskettavin on ollut entisen lotan kiitos.

– Hän otti minua kädestä ja silmiin katsoen sanoi, että Johanna, mitä oletkaan saanut aikaan. Hän kertoi olevansa todella kiitollinen. Kyllähän siinä tuli väkisinkin lämmin olo sydämeen ja kyynel silmäkulmaan, Kare myöntää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Siihen hetkeen ja kädenpuristukseen kiteytyi se, miksi tämä näyttely kannatti tehdä.

Tunnelmaa tihkuviin kuviin kuuluu yhteiskuva kaikista seitsemästä lotasta. Kuvassa istumassa Alli Brotherus (vas.), Laine Lahdelma ja Helmi Kotkanen. Ylärivissä vasemmalta Aira Samulin, Tuovi Toivonen, Aira Kojo ja Auni-Leila Eulenberger.

– Kovien pommitusten keskellä vartiotornissa toiminut Alli Brotherus osoitti henkeäsalpaavaa rohkeutta sekä suurta rakkautta lähimmäisiään ja isänmaataan kohtaan. Se vetää sanattomaksi ihailusta. Mikä uskomaton nainen, Kare lähes liikuttuu.

ISTV haastatteli pikkulotta Aira Kojoa 100 tarinaa sodasta -sarjaan. Kuuntele alla olevalta videolta Kojon kokemuksista talvisodan ajalta. Juttu jatkuu videon jälkeen.


Näyttelyn kuvia otettiin herkissä tunnelmissa.

– Kuvaustilanteessa oli käsinkosketeltavaa lämpöä ja rakkautta. Se toivottavasti välittyy kuvista.

Kuvattavat herkistyivät ja liikuttuivatkin, mutta jännitystä Kare ei huomannut. Sitäkin helpompaa oli havaita lottien keskinäinen arvostus.

– Kun ympärillä oli muitakin lottapukuisia, se selvästi liikutti mukanaolijoita. Toivoin heidän palaavan ajatuksissaan noihin aikoihin ja kokemuksiin. Ainakin osalla muistot palasivatkin vahvasti, Kare kuvailee.

– Kuviin tuli tunnelmaa. Meistä monella oli tippa linssissä.

Kare huomasi kuvattavien arvostavan saamaansa huomiota.

– Lottia ei ole muistettu yhtä paljon kuin sotaveteraaneja. Lottien ansiosta iso määrä miehiä vapautui sotilastehtäviin, Kare tietää.

Hän halusi näyttelyllä myös osoittaa omaa kiitollisuuttaan lotille. Aihe oli tavallistakin läheisempi.

– Olen erittäin isänmaallinen. Olen ylpeästi suomalainen ja rakastan tätä maata. Myös karjalaisuus on minussa syvällä.

Karen molemmat vanhemmat syntyivät Viipurissa ja olivat perheidensä kanssa evakkoja, äiti oli myös sotalapsi.

– Itse en ole vielä käynyt Karjalassa, mutta sukulaiset ovat vierailleet entisen kotitalon raunioilla.

Valokuvanäyttely on herättänyt kiinnostusta ja tarkoitus onkin viedä sitä ympäri maan.

– Valmiutta on tuoda näyttely tavanomaisesta poikkeaviinkin ympäristöihin, jotta se tavoittaisi yleisön mahdollisimman laajasti. Kaikenlaiset ajatukset otetaan mielellään vastaan, Kare huomauttaa.

ISTV:n 100 tarinaa sodasta -sarjassa sodan kokeneet sotaveteraanit ja lotat kertovat omakohtaiset tarinansa sotavuosilta. Sarjassa on jo julkaistu useita lottatarinoita.

Alla olevalla videolla Irma Lähdesmäki kertoo, miltä näyttivät Viipurin viimeiset hetket kesällä 1944.


Kaarina Alvajärvi oli Helsingissä helmikuussa 1944 suurpommitusten aikaan. Hänen kotitalonsa sai osuman.


Kaarina Peltola oli mukana evakuoimassa siviilejä Kannakselta sisä-Suomeen talvisodan alkaessa. Vastaanotto oli tyly.


Ilmavalvontalotta Lauraliisa Pitkänen sai ampumakoulutusta jatkosodan alussa, vaikka lotille ei yleensä annettu aseita. Koulutus ei sujunut ihan niin kuin piti.


Kaikki 100 tarinaa sodasta -sarjan jaksot ovat nähtävissä täällä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt