Sota-aikana hevoset olivat parhaita apureita, mutta ne myös hyödynnettiin tarkkaan – uskaltaisitko kokeilla lotan kakkureseptiä?

Sota-aikana armeijan käytössä oli tuhansia hevosia. Sairastuneita ja loukkaantuneita eläimiä hoidettiin kenttähevossairaalassa. Sellaisessa palveli myös liperiläinen Fanny Mönkkönen.

Suomenhevonen oli suomalaisen sotilaan korvaamaton apuri. Esimerkiksi melkoinen osa kenttätykistöstä oli hevosvetoista. Rintamalla hevosia joutui myös vihollisen tuleen: niitä kuoli ja loukkaantui eri tavoin.

Yksi kenttähevossairaaloista oli sijoitettu vallattuun Petroskoihin eli Äänislinnaan. 96-vuotias Fanny Mönkkönen oli toiminut lottatehtävissä jo jatkosodan alussa. Pisimpään hän palveli kenttähevossairaalassa muonituslottana. Sairaalassa oli oma teurastamo. Sinne viedyt hevoset hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan hyvinkin tarkkaan.

– Hevosista saatiin isoja pihvejä. Ne olivat ihan erilaisia kuin naudan pihvit silloin, Mönkkönen kertoo ISTV:n 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelussa.

Helsingin Hevossairaalaan tuotu armeijan hevonen vuonna 1943.

Hevosista saatiin myös rasvaa, jota käytettiin ruoan jatkeena. Mönkkösen mukaan se ei ollut talimaista vaan ihan kuin nykykokeille tuttua juoksevaa margariinia. Fanny Mönkkösen mukaan lotat tekivät kakkuja hevosenrasvasta, jauhoista ja marmeladista.

– Hyvveehän se oli, Mönkkönen riemastuu edelleen.

Lottien työ rintamalla oli kovaa. Fanny Mönkkönen muistuttaa siitä, että työtä piti tehdä ihan tosissaan.

– Ei voinut vaan napista ja vaatia yhteiskunnalta niin kuin nykyään paljon on. Se oli lottien säännöissäkin, että vaadi aina enin itseltä.

Fanny Mönkkösen koko haastattelun voit kuunnella jutun pääkuvana olevalta videolta.

ISTV:n 100 tarinaa sodasta sarjassa on kuultu aiemminkin lottien tarinoita. Kaarina Peltola evakuoi kotipitäjänsä siviilejä Kannaksella talvisodan alkaessa. Vastaanotto Hämeessä oli tyly.

Ilmavalvontalotta Irma Lähdesmäki näki Viipurin viimeiset hetket kesällä 1944. Kaduilla oli lohduton näky.

Aira Kojo oli pikkulotta. Hän osallistui kaasunaamareiden kokoamiseen 8-vuotiaana.

Yleensä lotille ei annettu aseita. Lauraliisa Pitkänen kertoo, miten hän sai kerran ampumakoulutusta.

Muonituslottana Joensuussa palvellut Elma Jormakka otti osaa todella surullisiin hautajaisiin syksyllä 1944. Paikalla oli paljon siirtoväkeä, joiden omainen oli kaatunut ja koti oli mennyt.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?