Sturmovik oli Neuvostoliiton ilmavoimien pirullisin ase, jonka ilmestyminen puiden takaa kylvi jopa suoranaista kauhua

Neuvostoliiton ilmavoimien pirullisin ase oli IL-2. Maataistelukoneen eli ”maatalouskoneen” hyökkäys on monen veteraanin kertomuksissa sodan pahimpia hetkiä.

6.4.2017 18:49

Se oli tehokkaasti aseistettu. Se oli raskaasti panssaroitu. Se oli vääjäämätön uhka, jolle tavallinen kiväärimies ei voinut tehdä paljon muuta kuin etsiä siltä suojaa.

Neuvostoliiton ilmavoimien IL-2-maataistelukoneet eli Sturmovikit olivat kesällä 1944 maajoukoille jatkuva uhka. Se oli aseistettu konekivääreillä ja tykeillä. Siivissä saattoi olla myös raketteja ja mahan alla lentopommi. Panssaroitu runko teki siitä vaikean pudotettavan hävittäjille ja ilmatorjunnalle.

Lisäksi niitä oli yleensä aina paljon. Puiden latvojen yli saattoi surahtaa kokonainen maataistelukoneiden parvi kenenkään estämättä.

19-vuotiaana rintamalla Viestipataljoona 5:ssä taistellut oululainen Matti Jutila perääntyi muiden joukkojen mukana Syväriltä kohti Suomea kesällä 1944. Erityisen pahasti IL-2-koneet tulivat päälle Kolatselässä.

– Se oli hirveä hetki. Tuntui turvattomalta, että miten tästä selvitään. Se oli karmea juttu, Jutila kertoo ilmahyökkäyksestä ISTV:n 100 tarinaa sodasta sarjan haastattelussa.

– Niitä liikkui hirveän paljon.

Teräslinnuillla oli tapana syöksyä hyvin matalalta ja ampua eteen ja taakse. Siinä ei voinut muuta kuin suojautua lähimpään ojaan tai kiven alle.

Kesällä 1944 pudotettu Sturmovik.

92-vuotias Matti Jutila ehti kesällä 1944 nähdä, mitä sota todella on. Hän kuvailee sitä hirveäksi koettelemukseksi. Toive kaikille tuleville polville on, ettei kenenkään tarvitsisi enää koskaan kokea samaa.

– Toivoisin, että ihmiset olisivat viisaampia, mutta eihän se näin ole. Sotiminen jatkuu.

100 tarinaa sodasta -sarjassa ääneen pääsevät miehet ja naiset, jotka ovat itse kokeneet sodan. Aiemmin sarjassa on kuultu muitakin tarinoita kesän 1944 taisteluista.

Paavo Pensamo palveli ilmavoimissa. Hän näki, miten varsin kuuluisaksi tullut pommikone JK-254 oli tuhoutunut maahansyöksyssä heinäkuussa 1944.

Heikki Mäntymaa ja muut suomalaiset uhkasivat jäädä saarroksiin Kannaksella. Onneksi taistelu oli yhtä sekamelskaa. Kiivaassa tulituksessa suomalaiset pääsivät pois.

Ahti Jokinen haavoittui ja jäi Kannaksella sotavangiksi. Hän kertoo ensimmäisistä kuulusteluistaan.

Viimeksi 100 tarinaa sodasta -sarjassa on muisteltu Joensuussa pidettyjä erityisen surullisia hautajaisia, jotka olivat täynnä kotinsa menettäneitä evakkoja.

Harry Hellén puolestaan kertoo aselajista, joita harvemmin on muisteltu sotatarinoissa – sotilassoittajista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?