Maaliskuussa 1942 suomalaiset valmistautuivat ainutlaatuiseen hyökkäysoperaatioon jatkosodan aikana. Kohteena oli Suursaari: strategisesti tärkeä saari keskellä Suomenlahtea, joka oli aivan Leningradiin johtavalla merireitillä.
Suursaari oli vaihtanut omistajaa jo pariin kertaan sodan aikana. Nyt suomalaiset päättivät ottaa sen tosissaan Mannerheim-ristin ritari kenraalimajuri Aaro Pajarin johdolla. Tiedossa olisi vaarallinen hyökkäys kymmenien kilometrien avojään yli.
Operaatioon lähtevien joukkojen kunniaksi järjestettiin paraati. Matkaan lähdettiin marssin tahtiin.
Harry Hellén oli lähtenyt soitto-oppilaaksi vain 13-vuotiaana jo vuonna 1938. Kevättalvella 1942 hän oli soittajana Länsi-Kannakselle sijoitetun Huoltopataljoona 2:n soittokunnassa.
Marssimusiikilla on pitkät perinteet eri maiden armeijoissa.
Sotilasmusiikilla on varsin pitkät perinteet. Soittokuntien vakio-ohjelmistossa on marsseja satojen vuosien takaa. Kannaksella lumisessa maisemassa kaikuivat nyt sävelet 1800-luvun lopulta. Soittokunta alkoi puhaltaa Alte Kameradenia eli Vanhat toverit -marssia.
– Oltiin siellä pakkasessa. Soitettiin puolitoista tuntia yhtä mittaa Vanhoja tovereita jäätynein instrumentein, Hellén kertoo ISTV:n 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelussa.
Se olikin melkoinen näky, kun jäätyneistä pilleistä ei lähtenyt kovin kummoista pihinää. Musiikkia ”piti tehdä väkisin.” Lyömäsoittaja Hellén teki kuitenkin parhaansa.
– Isorumpu ja lautaset hakkasivat rytmiä koko ajan.
Lähtöparaati oli jännittävä näky. Koko ajan oli oltava varuillaan sen varalta, että vihollinen olisikin hoksannut joukkojen kokoontumisen ja aloittanut pommituksen.
Soittajan sota-arkeen kuului vierailuja myös lähellä etulinjaa, kun sotilaille myönnettiin kunniamerkkejä. Héllen kertoo, että kunnon kivääriä heille ei kuitenkaan annettu. Soittajien oli tyytyminen italialaisiin Terni-kivääreihin, joilla ei olisi osunut juuri mihinkään, jos niillä olisi jouduttu ampumaan.
Suursaaren valtaus onnistui lopulta hyvin. Yli 3000 miehen vahvuinen Osasto Pajari valtasi tärkeän saaren ja suomalaiset pitivät sen hallussaan sodan loppuun asti. Kyseessä oli suomalaisten suurin yksittäinen hyökkäyssotatoimi asemasotavaiheen aikana.
100 tarinaa sodasta -sarjassa on kuultu asemasodan ajasta myös aiemmin. Tarkka-ampuja haavoitti vaikeasti Jaakko Estolaa Maaselän Kannaksella. Kuuntele haastattelu alla olevalta videolta.
Erkki Mäkilän ensimmäisiä kokemuksia rintamalta oli tykistön täysosuma suoraan korsuun. Siitä selvittiin kuin ihmeen kaupalla.
Frans Krogell haavoittui vaikeasti Syvärillä 1942 miinan räjähdettyä. Sirpaleita tuli ulos vielä vuosikymmenien jälkeen.
Reino Kurvinen joutui tarkka-ampujan tähtäimeen Syvärillä asemasotavaiheen aikana. Yksi väärä liike oli koitua kohtalokkaaksi.
Katso kaikki 100 tarinaa sodasta -sarjan jaksot täältä.
