Suomalaisen radioaseman sijainti valkeni viholliselle Kannaksella, tykistö aloitti yllätysiskun – ”Siinä oli perhosia mahassa”

Ihantalan suurtaistelu päättyi heinäkuussa 1944. Sen jälkeen rintamalle saapui uusia, nuoria sotilaita. Radioasema joutui vihollisen tykistön tähtäimeen.

16.3.2017 8:30

Esko Takala oli kesällä 1944 vasta 18-vuotias poika, ensimmäistä kertaa poissa kotoa. Hän oli hakeutunut vapaaehtoisena Ilmavoimien Viestikouluun ja saanut radiomiehen koulutuksen. Kun juna kolkutteli kohti Kannasta, nuorella pojalla kävi jo mielessä, että sota taitaa jäädä hyvin etäiseksi, kun hän ei joutunutkaan jalkaväkeen.

Toisin kävi. Sota tuli hyvin lähelle.

Suomalaisten radioasema Ihantalassa 1944.

Asikkalassa nykyisin asuva 91-vuotias veteraani kertoo ISTV:n 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelussa tehtävistään Lentorykmentti 3:n eturadioasemalla Kilpeenjoella. Ihantalan suurtaistelualue ei ollut kaukana, mutta toiminta oli selvästi hiljentynyt kesä–heinäkuun raskaimmista päivistä.

Lentorykmentti 3:een kuuluivat Ilmavoimien parhaimmat hävittäjä-ässät, joita oli varsinkin Hävittäjälentolaivue 24:ssä ja 34:ssä. Vaikka lentäjä teki pudotuksen, vaativat lentotehtävät tietoja myös eturadioasemalta. Sieltä lähetettiin tarpeelliset säätiedot sekä havainnot viholliskoneista.

– Ei niitä enää kovin tiuhaan tullut, mutta silloin tällöin kuitenkin.

Jo heti toisena yönä rintaman läheisyys tuntui toden teolla. Radioasema oli sijoitettu taloon, jonka viereen alkoi tulla tykistön kranaatteja. Tulitus tuntui sikäli erikoiselta, että aivan vieressä ei ollut oikein ”lihavia” maaleja. Miten tykistö osasikin ampua niin tarkasti taloa kohti? Takala epäilee, että venäläiset onnistuivat peilaamaan radioaseman sijainnin.

Vihollinen ampui niin liki, että ikkunat tulivat sisään. Nuorella pojalla oli orpo olo.

– Kun oli melkein siviilistä tullut pojankloppi, niin siinä oli vähän perhosia mahassa!

Sodassa voi joutua monenlaiseen pelottavaan paikkaan. Toiset kestävät hirvittävää painetta paremmin, toiset huonommin. Takala uskoo, että sodassa jokainen lopulta pelkää ainakin jonkin verran – onhan jokaisella itsesuojeluvaisto.

– Kun vaikea tilanne tulee, niin kyllä siinä pienuutensa tuntee.

Esko Takalan koko haastattelun näet jutun pääkuvana olevalta videolta. Videon saat auki klikkaamalla jutun pääkuvaa.

100 tarinaa sodasta -sarjassa on käsitelty myös aiemmin kesän 1944 taisteluita Kannaksella. Siellä ratkaistiin Suomen kohtalo. Pikakiväärimies Ahti Jokinen joutui sotavangiksi kesken taistelun. Kuuntele alla olevalta videolta, mitä hänelle tapahtui vangitsemisen jälkeen.

Vuosalmella Olli Hovi joutui kovaan tilanteeseen. Hänen ryhmäänsä tuli mies, joka pelkäsi liikaa. Hovin oli tehtävä oma päätös ja passitettava hänet pois linjasta.

Sakari Sippola joutui Kuuterselän suureen vastahyökkäykseen Panssaridivisioonan riveissä. Jääkärit hyökkäsivät suoraan kohti tankkirivistöä.

Kannaksen lisäksi kovia taisteluita käytiin Laatokan Karjalassa. Venäläiset tekivät yllättävän maihinnousun Viteleessä Laatokan rannalla, ja Leo Merisalo heitettiin taisteluun pikakiväärinsä kanssa. Se oli raaka tulikaste: koulukaveri hajosi palasiksi täysosumasta.

Kaikki 100 tarinaa sodasta -sarjan jaksot näet täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?