”Se oli kauhunäky meille” – vihollisen nopea lähestyminen pelotti Laatokan Karjalassa talvisodan alussa

Talvisodan alkaessa puna-armeija hyökkäsi Laatokan pohjoispuolella vahvoilla voimilla. Suomalaiset joutuivat perääntymään ja polttamaan taakse jätetyt kylät.

9.3.2017 8:30

Sota näkyi ja tuntui joulukuussa 1939 myös Suistamolle. Leppäsyrjän kylän taloihin oli majoitettu suomalaisia sotilaita. Hyökkäys lähestyi pelottavan nopeasti kahdesta suunnasta: sekä koillisesta Suojärven ja Kollaanjoen suunnalta sekä kaakosta Laatokan rannan myötäisesti.

Pitkärantaan oli noin 25 kilometriä. Talot paloivat. Pimeässä yössä nousi kammottava kajo.

– Venäläiset etenivät siinä suunnassa. Se oli kauhunäky meille, kertoo nykyisin Kontiolahdella asuva Olavi Lösönen 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelussa.

Perääntyessään suomalaiset polttivat talot. Kuva Suvilahdesta talvisodan alusta.

Lösönen oli talvisodan alkaessa vasta 13-vuotias poika. Sota tuli kuitenkin hyvin konkreettisesti vastaan. Kotitaloon oli majoitettu sotaväkeä. Venäläinen hävittäjä hyökkäsi pihalla seisoneita sotilaita vastaan keskellä kirkasta päivää.

Konekiväärituli pyyhki myös Lösösen läheltä.

– Olimme hakemassa äitini kanssa avannosta vettä. Venäläinen hävittäjäkone tuli matalalta ja ampui konekivääreillä. Siinä vesikorvo kaatui minun päälleni, Lösönen kertoo kylmästä kylvystä.

Pian alkoi evakkotaival niin kuin tuhansilla muillakin karjalaisilla. Sijoituspaikka oli Savossa Vesannolla. Sinne tuli tieto talvisodan loppumisesta maaliskuun 13. päivä 1940. Koti oli jäänyt suomalaisten puolelle, kun linjat olivat katkerien taisteluiden jälkeen lopulta pitäneet sekä Kollaanjoella että Pitkärannan suunnalla.

Rauhanehdot olivat kuitenkin ankarat.

– Meille tuli melkoinen itku ja parkuminen. Koti oli mennyt. Se oli kova kokemus tietysti vanhemmille ja meille lapsillekin.

Olavi Lösönen astui itsekin uusien alokkaiden riviin jatkosodan loppuvaiheessa. Sota ehti kuitenkin loppua syksyllä 1944 ennen kuin hän ehti rintamalle. Vanha kotiseutu jäi taas rajan taa, vaikka se ei tälläkään kertaa jäänyt hyökkääjän puolelle.

Kuuntele Olavi Lösösen tarina talvisodasta jutun pääkuvana olevalta videolta. Videon saat auki klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Aiemmin 100 tarinaa sodasta -sarjassa talvisodassa on kertonut mm. Kaarina Peltola. Hän oli lottatehtävissä evakuoimassa lapsia ja vanhuksia Koivistolta. Vastaanotto Hämeessä oli tyly.

Vihollinen hyökkäsi talvisodan alussa myös Ilomantsiin. Veikko Määttänen puolusti kivääri kädessä omaa kotipitäjäänsä tankkeja vastaan. Kuuntele tarina alla olevalta videolta.

Talvisodan alla tarvittiin jopa 8-vuotiaiden lasten apua varustautumisessa. Kuuntele pikkulotta Aira Kojon tarina alla olevalta videolta.

100 tarinaa sodasta -sarja ilmestyy koko vuoden 2017 ajan torstaisin ja sunnuntaisin. Alla kuulet tuoreimpia tarinoita. Ahti Jokinen kertoo jäämisestään vangiksi taistelussa Kannaksella 1944.

Ilmari Koppinen osallistui isoon sissi-iskuun Muurmannin radalle 1942. Paluumatkasta tuli lähes epäinhimillisen raskas.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?