Alikersantti joutui Vuosalmella 1944 tekemään päätöksen, jonka tiesi vääräksi – veteraanilta pysäyttävät sanat sodan syistä

Vuosalmi oli yksi kesän 1944 suurtaisteluiden ratkaisupaikkoja. Se oli hirvittävä taistelu. Kaikki eivät yksinkertaisesti kestäneet.

2.3.2017 8:30 | Päivitetty 2.3.2017 9:05

Tali-Ihantalan ja Viipurinlahden tuloksettomien hyökkäysten jälkeen puna-armeija vaihtoi paikkaa, jossa yrittää läpimurtoa suomalaisten asemien läpi. Kesä-heinäkuussa taisteluiden polttopiste siirtyi Vuoksen rantaan, Äyräpään harjulle ja Vuosalmen pelloille.

Se oli yhtä mylläkkää. Jatkuvaa tykistötulta, pommitusta ja ammuntaa. Suomalaiset olivat todella kovilla, venäläiset kärsivät kovia tappioita. Tuli kaatuneita ja haavoittuneita. Oli sotilaita, jotka eivät yksinkertaisesti enää kestäneet.

”Tasapainoaisti on järkkynyt kranaatin räjähtäessä. Aseveli ohjaa horjuvaa kulkua joukkosidontapaikalle.”

”Konekivääripesäkkeess tähystellään vihollisasemia.” Kuva Vuosalmelta 1944.

20-vuotias alikersantti Olli Hovi oli ryhmänjohtajana Panssaridivisioonaan kuuluneessa JP4:ssä. Nyt 93-vuotiaana hän kertoo vaikeasta tilanteesta, jossa hän joutui toimimaan jopa ohjeiden vastaisesti.

– Ryhmääni tuotiin täydennysmies, joka oli nuori ja niin pelokas, ettei hänellä tehnyt yhtään mitään. Säälistä laitoin hänet kävelemään joukkosidontapaikalle, Lempäälässä asuva Hovi kertoo ISTV:n 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelussa.

– Näin ettei hän ollut pinnari vaan liian heikko niihin hommiin. Lääkäri oli onneksi samanmielinen ja laittoi hänet hermoparantolaan.

Hovi tiesi, että hän otti riskin. Jos lääkäri olisi passittanut miehen takaisin etulinjan poteroon, olisi alikersantti saanut niskoilleen ikävyyksiä. Hän korostaa kuitenkin sitä, että rintamalla piti käyttää omaa järkeään.

– Se on kunkin esimiehen luonteesta kysymys. Minulle on annettu heikommille säälin tunne.

Tapaus ei ole mitenkään ainutlaatuinen. Talvi- ja jatkosodan aikana tuhannet miehet joutuivat pois rintamalta psyykkisten syiden takia. Useammin ”kranaattikauhu” tai muut oireet vaivasivat vanhempia reserviläisiä kuin nuoria varusmiehiä.

Mitä sota ihan oikeasti on entisen rintamamiehen mielestä? Olli Hovi on miettinyt sodan olemusta paljon ja antaa paljon puhuvan vastauksen.

– Sota ei ole ihmistä varten tehty, vaikka ihmiset sitä joutuvat tekemään.

– Sota johtuu mielestäni kolmesta k:sta. Se on kateus, kosto ja kiima. Ne on ihmiselle annettu ja ihminen niitä kaikkia säätelee. Se käyttää niitä tai ei käytä.

Kuuntele Olli Hovin haastattelu jutun pääkuvana olevalta videolta klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Pelosta rintamalla on 100 tarinaa sodasta -sarjassa puhunut aiemmin Matti Aitto-oja. Hänen sotansa alkoi Sallassa kesällä 1941.

 

Kannaksen kovista torjuntataisteluista kertoo myös sotamies Ahti Jokinen. Hän jäi neuvostoliittolaisten vangiksi haavoituttuaan jalkaan. Kuuntele tarina alla olevalta videolta tai lue täältä.

Vuosalmella ja Siiranmäessä taisteli myös Olavi Sorvari. Pioneerina hän joutui kesken tulituksen tekemään panssarimiinoitteet odottamaan vihollisen hyökkääviä tankkeja. Katso haastattelu alla tai lue täältä.

100 tarinaa sodasta -sarja ilmestyy torstaisin ja sunnuntaisin. Katso tuoreimpia videoita alla tai katso vaikka kaikki tarinat täältä.

Ilmari Koppinen oli mukana suuressa sissi-iskussa Muurmannin radalle tammikuussa 1942. Paluumatkasta tuli helvetillinen.

Olavi Aulamo oli Santahaminassa helmikuussa 1944, kun Neuvostoliitto yritti tuhota Helsingin suurpommituksilla. Pommeja alkoi pudota myös saarelle, mutta suomalaisten loistava taktiikka esti suuret tuhot.

Nuori vänrikki Olli Vuorio sai johdettavakseen joukkueen hyökkäysvaiheessa 1941. Rajut taistelut yllättivät. Tätäkö sota on?

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?