Itsenäisyyden kolmatta vuosikymmentä varjosti yksi Suomen historian synkimmistä ajoista, mutta varsinkaan jatkosodasta ei olisi varmaankaan selvitty ilman yhden tietyn auton apua.
Koko 1900-luvun alku oli autoteollisuudessa kahden kauppa: Yhdysvallat dominoi maailman autonvalmistusta ylivoimaisella tavalla, ja sen merkeistä erityisesti Ford peittosi kaikki muut valmistus- ja myyntimäärillään. Henkilöautomalliston ohella Dearbornissa rakennettiin myös raskaampaa kalustoa, ja näistä erityisesti yksi laite oli ylitse muiden.
Yksinkertaisesti moottorinsa mukaan V8:ksi nimetty kuorma-automallia enemmän nimittäin suomalaisia sotilaista ja tarvikkeita kuljettivat vain sukset.
Talvisodan syttyessä autoista oli pulaa, ja lähes koko maan autokalusto mobilisoitiin armeijan käyttöön puolustusvoimien ylipäällikön käskyllä. Lisääkin autoja piti saada – mutta mistä?
Suomi yritti ostaa Fordin kuorma-autoja, mutta Euroopassa riehuneen maailmanpalon vuoksi amerikkalaiset eivät innostuneet niitä tänne kauppaamaan. Maksun saanti olisi ollut vähintäänkin epävarmaa, vaatimukset toimitusajoista tiukkoja ja tarve oman maan käyttöön edelleen olemassa.
Ford V8 kuorma-automuseossa Tuusulassa.
Lopulta autoja yritettiin ostaa suoraan Henry Fordilta ilman välikäsiä. Hän suostui myymään autot kohtuullisen hyvillä ehdoilla: pienen käsirahan jälkeen autoja toimitettaisiin maahan, ja maksuaika alkaisi raksuttaa vasta reilusti sodan päättymisen jälkeen.
Ford V8:t eivät koskaan ehtineet talvisotimaan, mutta jatkosodan aikaan niillä taattiin muonahuoltoa, miehistökuljetuksia, ambulanssikyytejä ja ammusrahteja. Ford V8 on varmasti itsenäisyytemme ajan tärkein automalli.
