Suomen ja Neuvostoliiton rajaa piti muuttaa vielä 1947 – tämän alueen Stalin halusi

Jatkosota päättyi syyskuussa 1944, ja uudet rajat vedettiin Moskovan välirauhassa. Lapissa rajaa kuitenkin muutettiin vielä kolme vuotta myöhemmin. Jäniskosken voimalaitoksen alueen myynnistä sovittiin 3.2.1947.

3.2.2017 14:09 | Päivitetty 6.2.2017 10:42

Jäniskosken alue kuului Inarin kuntaan, eikä se kuulunut alun perin Neuvostoliiton aluevaatimuksiin. Vuonna 1944 Suomi oli luovuttanut Karjalan, Sallan ja Petsamon, mutta Petsamon kyljessä ollut Jäniskosken alue oli jäänyt vielä Suomelle.

Neuvostoliittoa alueessa kiinnosti se, että siellä oli sijainnut vesivoimalaitos. Saksalaiset olivat räjäyttäneet sen perääntyessään Lapin sodan aikana, mutta paikka oli tärkeä. Kun sinne rakennettaisiin uusi voimala, saataisiin siitä energiaa Neuvostoliitolle siirtyneen Petsamon nikkelikaivoksen pyörittämiseen.

Stalinin ei tarvinnut vallata Jäniskosken–Niskakosken aluetta. Suomi ja Neuvostoliitto tekivät kaupat. 3.2.1947 solmittiin sopimus kahden maan välillä: ”Sopimus Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken Suomen Tasavaltaan kuuluvan Jäniskosken vesivoimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon alueen liittämisestä Neuvostoliiton alueeseen.” Sopimuksen voit lukea täältä.

Rahaa ei vaihdettu, vaikka 176 neliökilometrin maa-alue oli arvoltaan 700 miljoonaa markkaa eli nykyrahassa noin 40 miljoonaa euroa. Helsingin Sanomien vuonna 2007 tekemän jutun mukaan Neuvostoliitto ei sen sijaan vaatinut itselleen saksalaisten Suomeen jättämää sotakalustoa.

Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja vahvistettiin Pariisin rauhassa vuonna 1947. Uuden voimalaitoksen Neuvostoliitto tilasi Suomesta. Imatran voima rakensi sen vuonna 1951.

Katso jutun pääkuvana olevalta videolta, miten Suomen rajat ovat muuttuneet historian aikana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?