Sallan suunnalla suomalainen 6. divisioona ja sen jalkaväkirykmentti 12 hyökkäsivät itään yhdessä saksalaisten divisioonien kanssa. Talvisodan jälkeen 1940 valtakunnan rajaan oli tullut iso mutka, ja kesällä 1941 hyökkäyksen tavoitteena oli vanha Sallan kirkonkylä. Raja ylitettiin pohjoisessa heti heinäkuun ensimmäinen päivä – suomalaisten päähyökkäys Laatokan Karjalaan käynnistyi etelämpänä vasta toista viikkoa myöhemmin.
Yksi JR12:n sotilaista oli Muhoksella syntynyt alikersantti Mateus Viktori (Matti) Aitto-oja. Hän kertoo ISTV:n 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelussa, miten ensimmäisessä taistelussa pelko heijastui monesta miehestä. Eivät johtajatkaan olleet tunteelle immuuneja, kun tulikaste lankesi kovana ryöppynä päälle yöttömässä yössä.
– Siellä joku upseerikin pelkäsi niin kovasti, ettei pystynyt johtamaan ollenkaan. Sitä me vähän halveksittiin, Aitto-oja kertoo keväällä 2016 kuvatussa haastattelussa.
– Kyllähän ihminen pelkää, mutta se pelko pitää voittaa. Sitä yksi komentajakin sanoi, että kyllä hänkin pelkää, mutta se pelko pitää voittaa, että pystyy vastaiskuihin.
Vaikka tilanteet olivat varusmiehille alkuun outoja, niistä tuli pian uusi normaali olotila.
– Vähitellen siihen tottuu.
Sallan-Kantalahden maantie ja rata Hanhijärven - Voittojoen (Voitajoki) välillä. Lokakuussa 1941. Matti Aitto-oja osallistui syyskuussa Voittojoen taisteluun.
Sotavankeja matkalla maantietöihin Sallan suunnalla 1941.
Venäläisten tulikorsu Kotikosken itärannalla Sallan suunnalla.
Suomalaisten ja saksalaisten eteneminen jatkui alkusyksyyn. Lapin ankara erämaa oli kova koettelus monille saksalaisilla. Tappiot olivat moninkertaiset verrattuna suomalaisiin. Hyökkäys kilpistyikin muutaman kuukauden jälkeen asemasodaksi.
Matti Aitto-ojan yksikkö siirrettiin loppusyksystä Kuusamon korkeudelle Kiestingin rintamalle. Jatkosodan ratkaisutaisteluissa kesällä 1944 ”jänkäjääkärit” eli JR12 lähetettiin Ihantalan suurtaisteluun.
Siellä esikuntavääpeliksi ylennetty Matti Aitto-oja seurasi aitiopaikalta, mitä pelottomat taistelijat panssarinyrkkeineen saivat aikaan: vihollisen hyökkäys pysäytettiin. Viime hetkellä.
100 tarinaa sodasta -sarjan edellisessä osassa Frans Krogell kertoi haavoittumisestaan keväällä 1942 ja sen jälkeisestä toipumisestä. Katso tarina alla olevalta videolta.
Erkki Mäkilän ensikokemus rintamalta syksyllä 1943 oli se, kun raskaan tykistön ammus osui suoraan hänen korsunsa katolle. Katso tarina alla olevalta videolta.
Kaikki 100 tarinaa sodasta -sarjan jaksot voit katsoa täältä.
