100 tarinaa sodasta: Antti Henttonen ISTV Ilta-Sanomat sotaveteraanin haastattelu - Suomi 100 - Ilta-Sanomat

17-vuotias koulupoika heitettiin talvisotaan Summan tulihelvettiin – ”Saimme käskyn: pistimet päälle”

Summan kylän alueella Mannerheim-linjalla käytiin talvisodan raskaimmat taistelut. Helmikuussa 1940 Summa murtui. 100 tarinaa sodasta -sarjassa Antti Henttonen kertoo, miten hän joutui torjumaan rajua hyökkäystä.

26.1.2017 8:30

Talvisodan Summa. Suorastaan legendaariset mittasuhteet saanut taistelupaikka, jonka pitäminen talvisodassa vaati valtavia uhrauksia. Länsi-Kannaksella sijaitsevassa kylässä kulki Mannerheim-linja, jonka puhkaiseminen oli puna-armeijalle välttämätöntä, jotta hyökkäys olisi edennyt kohti Viipuria.

Jo joulukuussa 1939 taistelut olivat olleet raivoisia. Rintamalinjojen sisään ajaneita venäläisten hyökkäysvaunuja tuhottiin kymmeniä. Hiljaisemman tammikuun jälkeen suurhyökkäys alkoi toden teolla helmikuussa 1940. Tykistön, pommikoneiden ja tankkien ryskytys päin harvoja betonibunkkereita ja mataliksi luhistuneita juoksuhautoja kävi sietämättömäksi.

Yksi puna-armeijan yleisimmistä panssarivaunuista talvisodassa oli T-26. Katso sen esittely alla olevalta videolta.

Rintamaan tuli reikä Lähteen lohkolla. Vastahyökkäykset eivät auttaneet: Summa murtui. Suomen armeija joutui kaapimaan taisteluun viimeisiä reservejä. Taistelukäsky tuli myös alaikäisille suojeluskuntapojille, joita haalittiin rintamalle lähialueilta. Yksi heistä oli 17-vuotias Antti Henttonen, jonka koti oli Antreassa.

– Meidät vietiin Leipäsuon maastoon aukkoja täyttämään. Olimme siellä 2–3 vuorokautta. Torjuimme yhtä hyökkäystä, 94-vuotias Henttonen kertoo ISTV:n 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelussa.

– Muistan kun venäläiset iltapimeällä lähestyivät uraata huutaen tankkien tukemana. Silloin me saimme käskyn vänrikiltämme, että pistimet päälle.

Se tarkoitti, että piti olla valmis vaikka lähitaisteluun mies miestä vastaan. Tilanne näytti todella pahalta. Kuten Henttonen nyt muistelee, mitäpä he nälkäiset ja viluiset pojat olisivat tehneet, jos tosissaan hyökännyt vihollinen olisi tullut päälle.

Kuuntele jutun pääkuvana olevalta videolta, miten Antti Henttonen kertoo taistelusta Summan Leipäsuolla.

Vallattu hyökkäysvaunu.­

Suomalaiset tuhosivat hyökkäävän jalkaväen edessä ajaneita panssarivaunuja.­

Onneksi linjassa oli myös kokeneempia sotilaita. He pysäyttivät panssarit todella uhkarohkealla taktiikalla. Suomalaiset olivat kaivaneet etumaastoon kuoppia, joissa lähitorjuntamiehet odottivat panssarivaunuja polttopullojen ja kasapanosten kanssa.

Ne piti päästää tulemaan kuoppien tasalle ja tuhota aivan vierestä.

Suomalaisten taktiikkana oli kaivaa etumaastoon kuoppia ja väijyä niissä kasapanosten ja polttopullojen kanssa.­

Antti Henttosen mielestä on vaikea kuvailla, mitä sota oikeasti on. Sitä ei voi pukea sanoiksi. Sen tietää vain, jos on itse sen kokenut.

Vaikka Henttonen oli ensimmäiseen taisteluunsa joutuessaan vasta nuori poika, ei hän kertomansa mukaan tuntenut lamauttavaa pelkoa.

– Me halusimme tehdän kaiken, mitä suinkin pystyimme. Halusimme ikään kuin korvata miehiä.

Ilomantsilainen Veikko Määttänen lähti talvisotaan vapaaehtoisena ja taistelikiväärimiehenä Ilomantsin rintamalla, kotipitäjässään. Kuuntele hänen tarinansa alla olevalta videolta.

100 tarinaa sodasta -sarja ilmestyy läpi vuoden 2017. Alla olevilta videoilta voit katsoa jo julkaistuja tarinoita. Kaikki tarinat löydät täältä.

Reino Kurvinen joutui vaaralliseen tilanteeseen jatkosodan asemasotavaiheen aikana, kun hän joutui tarkka-ampujan tähtäimeen. Katso tarina alla olevalta videolta.

Sakari Sippola joutui Kuuterselän vastahyökkäykseen kesällä 1944. Kuuntele alla olevalta videolta, miltä tuntui hyökkäys päin vihollisen raskaita panssarivaunuja Kannaksella.

Irma Lähdesmäki oli viimeisiä, jotka poistuivat Viipurista kesällä 1944. Hän näki väsyneet, loppuun kuluneet suomalaisjoukkojen rippeet. Kuuntele tarina Viipurin viimeisistä hetkistä alla olevalta videolta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?