Voitonparaati järjestettiin ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin käskystä, jotta helsinkiläiset muistaisivat valkoiset joukot sodan sankareina. Ei siis Saksan armeijan Itämeren-divisioonaa, jonka Suomen hallitus oli pyytänyt apuun vastoin Mannerheimin tahtoa.
Saksan joukot olivat vallanneet Helsingin punaisilta jo huhtikuussa. Se oli herättänyt riemua pääkaupunkilaisissa. Kuukautta aiemmin järjestetty saksalaisten voitonparaati piti nyt lyödä laudalta.
Ratsuväenkenraaliksi ylennetty Mannerheim komensi Helsinkiin kaikkiaan 12 000 miestä. Marssia tahditti viisi erillistä soittokuntaa, sekä joukkojen omia soittokuntia.
Lue täältä lisää Tampereen taisteluista 1918, jotka edelsivät Helsingin taistelua.
Filmin alussa ylipäällikkö ratsastaa armeijansa kärkimiehenä kohti Helsingin keskustaa.
Mannerheimilla on yllään yksinkertainen harmaa sotilaspuku, vasemmassa käsivarressaan valkoinen nauha ja päässään valkea karvalakki. Rinnassa kiiltää vasta myönnetty Preussin 1. luokan rautaristi.
Ylipäällikön uljas ratsu on Neptun, jonka Mannerheim oli äskettäin hankkinut Johan-veljensä hevossiittolasta.
Jutun pääkuvana olevalta videolta näet pitkän version filmistä Suomen kansallinen sotajoukko, joka kuvaa Mannerheimin joukkojen marssia Helsinkiin 1918. Alla on lyhyempi katkelma samasta filmistä. Jutussa tästä eteenpäin esiintyvät aikakoodit viittaavat yllä olevaan pitkään versioon.
Valkoinen kenraali tervehtii Läntisen viertotien varteen (nyk. Mannerheimintie) kertynyttä runsasta yleisöä. Taustalla näkyy Suomen kansallismuseo ja tien oikealla puolella olevalle kalliolle nousee Eduskuntatalo 13 vuotta myöhemmin (1931). (Videolla kohdasta 0:20.)
Heikinkadun päässä, suunnilleen ratsastajapatsaan nykyisellä kohdalla, Helsingin pormestari J von Haartman toivottaa voittoisan armeijan tervetulleeksi kaupunkiinsa. (Videolla kohdasta 0:30.)
Muhkeaprofiilinen pormestari ottaa silinterihatun kouraansa. Mannerheim sekä hänen esikuntansa lähimmät miehet eversti Otto Holmberg ja kenraali Hannes Ignatius vastaavat viemällä käden karvahattunsa kulmalle.
Ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim ratsastaa Pohjoisesplanadia pitkin valkoisen armeijansa kärjessä.
Herrojen kohtauspaikka nimettiin Mannerheimintieksi (Itäinen ja Läntinen Heikinkatu sekä Läntinen Viertotie) vasta 4.6.1942 Suomen marsalkan 75-vuotispäivän juhlallisuuksien yhteydessä.
Seuraava filminäkymä on Läntiseltä ja Itäiseltä Heikinkadulta, joilta Mannerheimin johtama paraati kaartaa nelirivisen lehmuspuistikon ohi kohti Pohjoisesplanadia. Taustalla näkyy komea Nikolai Kiseleffin talo (1877), joka purettiin myöhemmin Hotelli Marskin tieltä. (Videolla kohdasta 01:00.)
Kansa hurraa katujen varsilla ja heiluttaa vinhasti valkoisia liinoja myös talojen ikkunoista ja parvekkeilta Argoksen talon kohdalla (1897, nyk. osa Stockmannin tavarataloa). Siitä marssijat lipuvat Pohjoisesplanadille.
Ylipäällikön päivä on täydellinen ja hän hymyilee tervehtiessään yleisöä. (Videolla kohdasta 01:19.)
Valkoisen armeijan komentajaa juhlitaan jopa heittämällä kukkasia hänen eteensä. (Videolla kohdasta 01:44.)
Pohjoisesplanadin yllä ja talojen seinustoilla liehuu sinivalkoraitaisia lippuja. Ne on saatu leikkaamalla Venäjän kolmivärisestä lipusta punainen raita pois. (Videolla kohdasta 02:00.)
Kenraali Mannerheim Neptun-ratsunsa selässä Esplanadin puiston reunassa. 12 000 miehen ohimarssi kesti puolitoista tuntia.
Joukossa on myös punakeltaisia lippuja ja leijonatunnuksia. Ne olivat tuolloin suuriruhtinaskunnan kansallisvärit ja -tunnus.
Suomen parlamentti vahvisti siniristilipun valtion viralliseksi lipuksi vasta kahden viikon kuluttua paraatista (28.5.1918). Ensimmäinen siniristilippu nousi jo samana iltana Heimolan talon salkoon, jossa eduskunnan istunnot tuolloin pidettiin.
Seuraavaksi valkoinen paraati on siirtynyt Senaatintorille, jossa ylipäällikkö Mannerheim vastaanottaa puheita ja onnitteluja. (Videolla kohdasta 02:32.)
Mannerheimin seurassa on sotilaiden lisäksi senaatin puheenjohtaja Pehr Evind Svinhufvud sekä eduskunnan ja yliopiston edustajia.
Kenraalinrouvat Wetzer ja Theslöf ojentavat päivänsankarille naisten valmistaman kunnialipun. Sen toisella puolella on Suomen vaakuna ja toisella suuri M-kirjain. (Videolla kohdasta 02:50.)
Kenraali Mannerheimin esikunta lippuineen asettuu Pohjoisesplanadin ja Kluuvikadun risteykseen vastaanottamaan ohimarssia.
Ratsuväenkenraaliksi ylennetyllä Mannerheimilla on yllään harmaa sotilaspuku, käsivarressaan valkoinen nauha ja päässään valkea karvalakki. Rinnassa kiiltää vasta myönnetty Preussin 1. luokan rautaristi.
Tsaarin Chevalier-kaartissa meritoitunut herrasmies paljastaa päänsä, sukii hiuksensa ja näyttää miten annetaan oikeaoppinen käsisuudelma. (Videolla kohdasta 02:57.)
Mannerheim tervehtii myös yhä maassa olevien saksalaisjoukkojen upseereja ja sotilaita Yliopiston päärakennuksen edustalla. (Videolla kohdasta 03:10.)
Juhlien päävieraat nousevat Nikolainkirkon (nyk. Tuomiokirkko) portaita juhlajumalanpalvelukseen. Sankka yleisöjoukko on täyttänyt portaat, joihin on jätetty käytävä arvovieraiden nousta kirkkoon. (Videolla kohdasta 03:50.)
Käytävää reunustaa valkoasuisten nuorten naisten muodostama kunniakuja. He heittävät askelmille kukkasia Mannerheimin tallattaviksi.
Juhlajumalanpalveluksen jälkeen Mannerheim siirtyi esikuntineen Pohjoisesplanadin ja Kluuvikadun kulmaukseen ottaakseen vastaan armeijansa ohimarssin. (Videolla kohdasta 04:20.)
Filmillä näky kuinka ylipäällikkö valitsee paikkansa Esplanadin puiston keskikohdasta, Runebergin patsaan edustalta. Hän katsoo ohimarssia komeata Grönqvistin taloa (1883) vasten. Tampereen valtaukseen osallistuneet sotilaat ovat kiinnittäneet havun päähineensä vasempaan reunaan. (Videolla mm. kohdasta 06:45.)
Erityistä suosiota saavat osakseen jääkärit, joilla oli mukanaan Libaussa 13.2.1918 vihitty Jääkärilippu. (Videolla kohdasta 08:15.)
Jääkärit kantoivat voitonparaatissa Jääkärilippua, joka oli vihitty Libaussa (nyk. Liebaja) kolme kuukautta aiemmin, 13.2.1918.
Myös ruotsalaisista vapaehtoisista koottu Ruotsalainen prikaati huomioitiin. Se oli kärsinyt erityisen raskaita tappioita Tampereen taistelussa. (Videolla kohdasta 09:50.)
Ohimarssissa ei nähty kimaltelevan paraatijoukon esittelyä, vaan suoraan taisteluista Helsinkiin komennettu, kuluneissa sotilaspuvuissa esiintynyt ”talonpoikaisarmeija”.
Millaista sotaa käyvässä Suomessa oli keväällä 1918? Katso ja kuuntele silminnäkijöiden kertomukset Tampereelta alla olevalta videolta.
Kenraali Mannerheim on paraatissa 50-vuotias ja vielä fyysisesti hyväkuntoinen. Hän jaksaa Neptun-ratsunsa selässä istuen tehdä miehilleen kunniaa koko puolitoista tuntia kestäneen ohimarssin ajan. (Videolla kohdasta 09:20.)
Lähteet: hulluarkkitehti.fi/heikinkadun historiaa, Laura Kolbe&Samu Nyström: Helsinki 1918, Veijo Meri: C G Mannerheim, Suomen marsalkka.
Voit lukea lisää Suomen kuohuvasta 1910-luvusta ja erityisesti vuodesta 1918 Ilta-Sanomien viime viikolla ilmestyneestä juhlalehdestä 1910-luku.
Huom! Jutussa ollut virhe korjattu 13.08. Siniristilipun kerrottiin nousseen jo toukokuussa 1918 Eduskuntatalon salkoon. Tosiasiassa kysymyksessä oli Heimolan talo, jossa eduskunnan istunnot tuolloin pidettiin.
