Suomi teki Venäjän olympiajoukkueelle melkoisen källin Tukholmassa 1912

Suomi marssi Tukholman olympiakisojen avajaisissa erillään Venäjän joukkueesta, vaikka toisin oli sovittu.

13.1.2017 16:22

Suomi oli vielä Tukholman olympialaisten aikaan vuonna 1912 Venäjän suuriruhtinaskunta. Ei siis itsenäinen valtio. Mutta koska Suomi oli hyväksytty olympiakomitean jäseneksi aiemmin, se sai osallistua omalla joukkueellaan kisoihin.

Venäjä ei ottanut urheilua tuolloin kovinkaan vakavasti, joten se antoi Suomen osallistua omana joukkueenaan ja marssia avajaisissa Finland-kyltin alla.

Venäjän joukkueen takana, pitkän välimatkan päässä näkyy Suomen joukkue.

Palkintopallilla suomalaisten täytyi kuitenkin katsella Venäjän lippua ja avajaismarssissa olisi pitänyt pysyä samassa ruodussa keisarikunnan joukkueen kanssa.

– Suomi teki kuitenkin kepposen ja jättäytyi jälkeen Venäjän joukkueesta, Ilta-Sanomien urheilun erikoistoimittaja Juha Kanerva tietää.

Kanervan mukaan joukkue odotti pitkän tovin ennen kuin ilmestyi stadionille ja pääsi näin erilleen Venäjästä. Se oli tärkeää henkistä itsenäisyyskamppailua.

  • Jutun pääkuvana olevalla videolla on nostalgisia mustavalkokuvia Tukholman Olympiakisoista. Videon saat auki klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Mutta mikä ihmeen punakeltainen leijonavaakuna Hannes Kolehmaisella oli paidassaan, kun hän toi Suomelle historian ensimmäisen yleisurheilun olympiakullan 10 000 metrin juoksussa? Ja toisen kullan seuraavana päivänä vitosella ja vielä kolmannen maastojuoksussa.

Tämä punakeltainen leijonavaakuna oli ommeltu suomalaisten urheilijoiden edustusasun rintaan.

”Hymyilevän Hanneksen” edustusasun rintaan oli ommeltu Suomen joukkueen tunnukseksi inspiroitu punavalkoinen leijonavaakuna. Tuohon aikaan punakeltainen leijonalippu oli Suomen kansallistunnus.

Siniristilipun syntyyn oli vielä kuusi vuotta (kevät 1918). Sellainen rinnassaan Kolehmainen otti neljännen olympiakultansa Antwerpenin maratonilla 1920.

Suomen joukkueen erillisoikeuksista Tukholman olympiapyhätössä oli sovittu isäntämaa-Ruotsin sekä Venäjän keisarikunnan kanssa.

Suomen menestys Tukholman kisoissa oli hämmästyttävän hyvä. Joukkue kahmi 9 kultamitalia, 8 hopeaa ja 9 pronssia. Sillä irtosi mitalitilaston neljäs sija.

– Kisoihin osallistui tuolloin vähemmän maita ja kilpailu oli useassa lajissa hyvin vaatimatonta. Suomi oli 164 urheilijallaan kisojen suurimpia joukkueita, suurempi kuin esimerkiksi Venäjän kisaryhmä, erikoistoimittaja Kanerva toppuuttelee.

Hannes Kolehmainen voittaa ylivoimaisesti 10 000 metrin juoksun. Kultamitali oli ensimmäinen suomalaisessa yleisurheilussa.

Kisojen suomalaismenestyjiä olivat yleisurheilijoiden lisäksi painijat. Yleisurheilussa – tuolloin rata- ja kenttäurheilussa – Suomi voitti kuusi kultamitalia.

Mm. Julius Saarinen pamautti Tukholmassa lähtölaukauksen Suomen keihäshegemonialle voittamalla molempien käsien keihäänheiton. Vahvemman käden kisassa hän riuhtaisi hopean.

Painijat rohmusivat kolme kultamitalia, vain yksi karkasi muille. Himmeämpiä mitaleita tuli Suomelle purjehduksessa, joukkuevoimistelussa ja hirviammunnassa.

Huomionarvoista on Suomen jalkapallojoukkueen saavuttama neljäs sija.

– Olympiajalkapallon välierään pääsy oli kova juttu, myöntää Juha Kanerva.

Suomen jalkapallojoukkue veny urotyöhön: olympiavälierään ja neljänteen sijaan.

Suomi yllätti Italian avausottelussa 3-2. Sen jälkeen arpa heitti vastaan heikon Venäjän (Suomelle 2-1), jonka jälkeen Englanti voitti välierässä Suomen 4-0.

– Pronssiottelussa Alankomaat rökitti Suomen jo 9-0. Ehkä se ja välierätappio Englannille kertovat kuitenkin Suomen todellisesta tasosta, Kanerva sanoo.

Juostiinko Suomi Tukholmassa vanhan hokeman mukaisesti maailmankartalle?

– 1920- ja 1930-lukujen olympiamenestys oli kuitenkin tärkeämpää Suomi-kuvalle, Kanerva toteaa.

Lue lisää Suomen 1910-luvun mielenkiintoisimmista tapahtumista Ilta-Sanomien viime viikolla ilmestyneestä juhlalehdestä 1910-luku.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?