Yli sata vuotta sitten kuvattu video näyttää, millaista meno oli Helsingissä 1906-07 – tutut paikat hätkähdyttävän erilaisessa asussa

Tervetuloa raitiovaunuajelulle Pohjoisesplanadille ja Itäiselle Heikinkadulle, eli nykyiselle Mannerheimintielle! Sekä päiväkävelylle Esplanadin puistoon tai Korkeasaareen katsomaan jääkarhua.

12.1.2017 13:23

Tätä kaikkea tarjoaa ISTV:n video yli 100 vuoden takaa. Vuosina 1906-07 kuvatut filmit näyttävät mukavan nostalgisesti, miltä katumuoti ja kansalaiset näyttivät, kun elämä hymyili helsinkiläisille Venäjän ensimmäisen sortokauden jälkeen.

Keisari Nikolai II oli hyväksynyt marraskuun manifestin vuonna 1905. Se oli palautti suuriruhtinaskuntaan lailliset olosuhteet. Naiset saivat pian äänioikeuden, teollisuus sekä taiteet ja kaupunkikulttuuri kukoistivat.

Pohjoisesplanadilla kulkee raitovaunujen lisäksi vain muutamia hevoskärryjä. Jalankulkijat pasteeraavat huolettomina, herrat puvuissaan ja lierihatuissaan, neidit ja rouvat säädyllisesti nilkkapituisissa hameissaan ja koreissa hatuissaan.

Esplanadin tunnelma on mannermainen. Monet kauppaliikkeet aurinkosuojineen kertovat vilkkaasta palveluliiketoiminnasta.

Filmi on kuvattu liikkuvasta raitiovaunusta, joka ajaa Pohjoisesplanadia pitkin itään. Käytössä on vain yhdet raiteet, joten sitä vastaan tuleva, rantaan päin menossa oleva vaunu odottaa vaihteen kohdalla vuoroaan.

Esplanadin puistossa on paljon väkeä päiväkävelyllä. Sen keskelle 10 vuotta aiemmin pystytetyn Runebergin patsaan ympärillä liikkuu herrasväkeä lastenvaunuineen.

Kuvissa ei vielä yhtään autoa

Helsingin katukuva näyttää vielä täysin autottomalta, vaikka ollaan aivan kaupungin ytimessä. Suuriruhtinaskunnan ensimmäinen automobiili oli laivattu Turkuun sentään jo vuonna 1900.

Pääkaupungissa toki oli jo useitakin autoja, vaikka Helsingissä vahvistettiin automobiililiikenteen järjestyssääntö vasta vuonna 1907. 1910-luvun puolivälissä kaupungissa körötteli jo kolmisensataa autoa.

Korkeasaaren eläintarhaan (1889) liikennöivä höyrylaiva puksuttaa Pohjoisrannan laiturista kohti määränpäätään. Runsaslukuista yleisöä kiinnostaa erityisesti Karhulinnan asukit, joihin kuului tuolloin myös jääkarhu.

Mikä muhkea torni ilmestyi kaupungin sydämeen?

Filmin toisessa osassa on aikaa vierähtänyt viitisen vuotta lisää. Ollaan vuosissa 1909-10.

Huomaatko mikä iso rakennus on noussut kaupungin ytimeen ensimmäisen filmin kuvaamisen (1906-07) jälkeen?

Se on Osakuntatalo, nykyiseltä nimeltään Uusi ylioppilastalo. Sen komea pyörötorni näkyy hyvin filmillä, jota on kuvattu sekä nykyisen Stockmannin tavaratalon (1930) kulmalta että Svenska Teaternin (1866) kohdalta.

Rakennus valmistui Itäiselle Heikinkadulle, Vanhan ylioppilastalon viereen (nyk. Mannerheimintie 5) vuonna 1910.

Autoja ei, vossikoita kyllä

Autoja näy vieläkään katukuvassa, mutta vossikat hurauttelevat kameran ohi yhä nopeammalla vauhdilla. Itäisellä Heikinkadulla näkyy olevan useita vossikka-asemia, samoin Korkeavuorenkadun ja Pohjois-Esplanadin risteyksessä.

Mikonkadun yli on avara näkymä nykyiselle Rautatientorille.

Venäjän toinen sortokausi (1908-1917) on jyllännyt Helsingissä jo pari vuotta. Katsoja voi pohtia huomaako sen katunäkymissä verrattuna viisi vuotta aiemmin kuvattuun filmiin.

Kauppatorin silakkamarkkinoille (1743 alkaen) eivät sortokauden huolet ainakaan yltäneet, vaan kansalaisten hymy on herkässä. Silakkamarkkinoilla näkyy valtava asiakkaiden ja ihmettelijöiden kuhina.

Lue lisää 1910-luvun tapahtumista viime viikolla ilmestyneestä Ilta-Sanomien 1910-luku-erikoislehdestä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?