100 tarinaa sodasta: ISTV veteraanien haastattelut Heikki Mälkki - Suomi 100 - Ilta-Sanomat

Vänrikki Heikki Mälkki joutui Kannaksella 1944 pahaan paikkaan – näky Viipurin linnasta oli täysin lohduton

Kesäkuussa 1944 Karjalan kannaksella alkoi ennennäkemätön teräsvyöry, kun Neuvostoliiton suurhyökkäys puhkoi suomalaisten linjat. Viipuri menetettiin. ISTV:n suursarjassa 100 tarinaa sodassa Heikki Mälkki kertoo hetkestä, jolloin hänestä alkoi tuntua pelottavasti siltä, että Karjala on menetetty.

5.1.2017 7:30

Umpiväsyneitä miehiä. Valvoneita, likaisia ja nälkäisiä. Kesän 1944 suurtaistelut Kannaksella olivat ajaneet monet jalkaväkirykmentti 25:n miehet aivan uuvuksiin. Loputtomien marssien takia jaloissa niin pahat rakot, ettei saappaita voi enää pitää jalassa. Osa suomalaissotilaista vetäytyi kohti Talia paljain jaloin.

Aiemmin rykmentti oli ollut rintamalla Maaselän kannaksella ja matkalla kohti Syväriä. Suurhyökkäys muutti suunnitelmat ja jalkaväen pataljoonat ohjattiin juniin, jotka veivät kohti Kannasta. Siellä oli erittäin, erittäin vakava tilanne.

Suomalaisjoukot joutuivat kesällä 1944 lähes epäinhimillisen rasituksen alle pysäyttäessään Neuvostoliiton hyökkäyksen.

Nyt 92-vuotias helsinkiläinen Heikki Mälkki oli tuolloin nuori reservin vänrikki. Rajut taistelut ja vetäytymismarssit olivat kova paikka nuorelle joukkueenjohtajalle. Hän muistaa edelleen elävästi hetken, jolloin hänestä tuntui siltä, että Karjala on menetetty. Ja ehkä kaikki muukin.

– Eräältä kukkulalta näkyi Viipurin linnan torni. Siellä liehui punainen lippu, Mälkki kertoo.

Seuraa pitkä hiljaisuus, kun veteraani miettii suoranaista epätoivoa herättänyttä näkyä.

Kuuntele Heikki Mälkin tarina kesän 1944 pahimmasta paikasta Viipurin lähellä. Jutun pääkuvana olevaa kuvaa klikkaamalla näet videon, jossa sotaveteraani itse kertoo taisteluista Kannaksella.

Heikki Mälkin omakohtainen kertomus on toinen osa ISTV:n suursarjaa 100 tarinaa sodasta, joka ilmestyy läpi vuoden 2017. Sarja juhlistaa 100 vuotta täyttävää Suomea, mutta sen tarkoituksena on myös siirtää nuoremmille sukupolville kokemuksia siitä, mitä sota oikeasti on. Kertojia ei ole enää monta, ja joukko harvenee koko ajan.

Suomalainen konekivääri asemissa Kannaksella kesällä 1944.

Monien taisteluiden läpi selvinneellä reservin upseerilla on sodasta selvä mielipide.

– Se on monelle ihmiselle ylivoimainen kestää ja kaikille vaikea. Sodan käynyt ihminen ei toivo sotaa.

Aiemmin 100 tarinaa sodasta -sarjassa on ilmestynyt Maaselän kannaksella 1943 vaikeasti haavoittuneen Jaakko Estolan tarina. Miten Estola joutui venäläisen tarkka-ampujan tähtäimeen ja miten hän lopulta selvisi rintamalta hengissä, sen voit katsoa täältä.

Katso alla olevalta videolta 100 tarinaa sodasta -sarjan esittely.

100 tarinaa sodasta

100 tarinaa sodasta on ISTV:n suursarja, joka kestää koko vuoden 2017 ajan.

Joka sunnuntai ja torstai ilmestyy veteraanin tai lotan kertoma uusi tarina. Sarjassa keskitytään tavallisten suomalaisten hyvin omakohtaisiin kokemuksiin sodasta ja Suomen kohtalon hetkistä etulinjasta, kotirintamalta ja kaikkialta siitä välistä.

Tarinoita voit katsoa osoitteessa iltasanomat.fi/suomi100

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?