Juhlalehti 1910-luku ilmestyi – uusi sarja alkaa - Suomi 100 - Ilta-Sanomat

Juhlalehti 1910-luku ilmestyi – uusi sarja alkaa

Ilta-Sanomat aloittaa Suomen itsenäisyyden vuosikymmenistä kertovan historialehtisarjan.

5.1.2017 7:01

Kuohuvan 1910-luvun alussa kansallinen vapaus oli vielä haave – suomalaiset elivät keskellä toisen sortokauden tiukkoja venäläistämistoimia. Vuosikymmenen päättyessä Suomi oli jo saavuttanut vapautensa, mutta nuori tasavalta oli sisällissodan rikki repimä. 1910-luku oli suurten historiallisten tapahtumien aikaa.

 Ilta-Sanomien uusi historialehti 1910-luku kertoo vapauden ja tuhon vuosista: itsenäistymisen huuman muuttumisesta sisällissodan hirvittäväksi murhenäytelmäksi. Sisällissota olisi voitu välttää, arvioivat asiantuntijat lehdessä.

– Aivan tai melkein turha sota, sanoo tutkija Marko Tikka.

– Se johtui pitkälti siitä, että amatöörien käsissä oli paljon aseita, joilla voitiin saada aikaan maksimaalista tuhoa.

Suomen sisällissota oli kansainvälisessäkin vertailussa poikkeuksellisen verinen: 36 000 ihmistä menetti henkensä taisteluissa, terrorin ja murhien uhreina, teloituksissa ja vankileirien järkyttävissä oloissa. Suomesta tuli joukkohautojen ja murheen maa.

Vaikka sisällissota luo mustan varjon koko vuosikymmeneen, tapahtui 1910-luvulla paljon hyviä asioita. Kansallinen itsetunto heräsi, kun urheilusankarit tempaisivat Suomen kertaheitolla maailmankartalle Tukholman vuoden 1912 kesäolympialaisissa.

Kestävyysjuoksun kultamitaleja kahmineen Hannes Kolehmaisen tytär Helen Boström muistelee kilttiä isäänsä erikoislehden haastattelussa:

– Hiljainen hän oli, ei puhunut urheilusaavutuksistaankaan, Boström sanoo.

Elinkeinoelämässä 1910-luku oli teollistumisen, vaurastumisen, teknistymisen ja rakennemuutoksen vuosikymmen. Monet miehet – ja naisetkin – muuttivat kaupunkeihin ja menivät töihin tehtaisiin ja rakennuksille. Nuoret naiset lähtivät piioiksi tai palvelustytöiksi varakkaamman väen huusholleihin.

 Oma kansallinen kulttuuri sai aivan uutta virtaa. Jean Sibelius eli vahvaa luomiskautta. Kansanlaulaja Pasi Jääskeläinen ja kuplettimestari J. Alfred Tanner nousivat estradille, ja heistä tuli suomalaisen populaarikulttuurin kantaisiä.

”Minä pilasta elämän mausteen sain ja laulan et se on niin”, riimitteli Tanner.

 

1910-luku kuvittaa ja elävöittää kuohuvan vuosikymmenen elämää monin tavoin. Lehti esittelee 1910-luvun Helsinkiä valokuvaparein: Pete Aarre-Ahtio on kuvannut uudelleen samat kaupunkimaisemat, jotka Signe Brander ikuisti palkkikamerallaan sata vuotta sitten. Ruoka-aukeama puolestaan kertoo, mitä suomalaiset söivät: silakoita, pottua ja pettua.

Uusi erikoislehti aloittaa itsenäisyyden juhlavuoden lehtisarjan, joka kertoo Suomen koko tarinan. Juhlasarjassa on kymmenen erikoislehteä Suomen itsenäisyyden vuosikymmenistä. Lehdet ovat myynnissä rajoitetun ajan yhdessä Ilta-Sanomien kanssa. Lehti on myynnissä myös digitaalisesti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?