SM-liigan mahtidynastiassa tapahtuu järisyttävä muutos – kultakoneen viimeinen vartija pysyy kovana

Askelmerkit SM-liigan pudotuspelikevääseen ovat harvinaisen selvät: Tappara vastaan muut.

Asetelma on tuttu. Tampereen mahtidynastia on ollut mitalipeleissä kymmenen vuotta putkeen. Kymmenen edellisen kauden aikana Tappara on ollut finaaleissa seitsemän kertaa – ja yhdellä näistä kausista ei koronan takia edes pelattu finaaleja.

Yksi asia tähän kevääseen kuitenkin Tapparassa päättyy. Suorastaan mannerlaatat järisevät: kaudesta 2012–13 alkanut tapola-rautakorpilainen ajanjakso tulee tiensä päähän.

Tämän kauden jälkeen puikkoihin hyppää Suomessa toistaiseksi tuntematon ruotsalaisprofeetta, suurien mahdollisuuksien mutta myös riskien Rikard Grönborg.

Jussi Tapola ja Jukka Rautakorpi ovat johtaneet vuorovedoin Tapparaa 11 kautta putkeen, välillä päävalmentajina, välillä urheilujohtajina. Välillä toinen on käynyt piipahtamassa jossakin muualla, mutta voimakaksikosta aina vähintään toinen on ollut vaalimassa kultaisen koneiston synergiaa.

Rautakorpi jätti Tapparan jo vuosi sitten. Tänä keväänä on kultakoneen viimeisen vartijan Tapolan, 48, vuoro siirtyä uusien haasteiden pariin.

Nämä miehet loivat Tapparasta hirmuisen voittokoneen. Nykyään JYPiä valmentavan Rautakorven ja Tapolan tiet kohtasivat aikoinaan Hämeenlinnassa, ja yhteistyön hedelmistä päästiin nauttimaan Tampereella. Kuva: Ossi Ahola / Aamulehti

Vaikka Tapparan kevään ympärillä on jonkinlaista joutsenlaulun tuntua, Tapola pysyy yhä kovana. Tunteilun aika ei ole vielä.

– Vielä toistaiseksi itselläni on sellainen olo kuin aiemminkin tässä vaiheessa kautta. Varmasti tämä konkretisoituu sitten, kun mennään ihan viimeisiin peleihin. Kun sarjat ovat katkolla suuntaan tai toiseen, Tapola sanoo.

– Minulla on juuri nyt hyvä rauha. Osaa nauttia tästä ajasta, pudotuspeleistä. Tämä on hienoa aikaa. Tunteeni eivät ole vielä siinä ajassa, mitä tapahtuu näiden pelien jälkeen.

Tapparan nykydynastian kaikki kolme mestaruutta (2016, 2017, 2022) ovat osuneet Tapolan valmennusvuoroille. Tai oikeastaan neljä. Johdattihan kultasormi joukkueensa hiljattain myös Euroopan mestariksi.

Viimeisenä keväänään Tapolalla on käsissään ehkäpä parempi joukkue kuin koskaan aiemmin.

– Joka vuosi joukkueet ovat hyvin erilaisia. Ihan hierarkiasta ja ilmapiiristä lähtien. Jokainen joukkue on oma tarinansa. Kaikissa on omat haasteensa ja hienot puolensa.

– Niitä ei voi oikein vertailla keskenään. Tarina lähtee aina rakentumaan erilaiseksi kussakin joukkueessa. Valmentajana pitää osata aina nollata edellinen tarina ja hypätä uuteen.

Tappara voitti runkosarjan toisena vuonna putkeen. Nyt se hamuaa toista peräkkäistä Suomen mestaruutta. Kuva: Toni Repo / Aamulehti

Tämän vuoden tarinassa uusi lukunsa on ainakin ykkössentteri Jori Lehterä. Hänen takanaan häärii muiden muassa neljä Leijonien maailmanmestaria ja pari olympiavoittajaa.

Vielä kauden mittaan Tappara on terästänyt rivejään hurjilla hankinnoilla. Viime kauden arvokkain pelaaja Anton Levtchi kävi pyörähtämässä NHL:ssä mutta palasi takaisin kotiin.

Ruotsin SHL:stä talvella hankitut hyökkääjäveljekset Marcus ja Jonathan Davidsson ovat osoittautuneet mainioiksi värväyksiksi. Tulipa kesken kauden mukaan myös kaiken nähnyt KHL-veteraani Geoff Platt.

– Tämän vuoden joukkue on erittäin sitoutunut ja voitontahtoinen ryhmä, joka on kasvanut tässä joulun jälkeen yhteen vielä enemmän kuin mitä se oli syyspuolella, Tapola sanoo.

Tapparan joukkueessa jokainen on voittanut jo jotakin. Useimmat Suomen mestaruuden, jotkut useammankin. On MM- ja olympiakultia. Kaikilla vähintään CHL:n mestaruus.

Tilanne on aivan toisesta ääripäästä esimerkiksi runkosarjan kakkosjoukkueeseen, vuosikymmenet edes jonkinlaista palkintoa metsästäneeseen Ilvekseen verrattuna.

Usein joukkueurheilussa pohditaan, säilyykö voittamisen nälkä vielä voittamisen jälkeen vai ruokkiiko se sitä entisestään. Tapparan jos kenen kohdalla tätä on hyvä pohtia.

– Kun meilläkin on joukkueessa 25–30 pelaajaa, voihan se olla, että jonkun nälkä on enemmän tyydyttynyt kuin toisen, Tapola puntaroi.

– Mutta jos ajatellaan esimerkiksi Lehterää, joka ei ole koskaan voittanut Kanada-maljaa. Uskon, että hänen nälkänsä on äärimmäinen. Jollekin useamman mestaruuden voittaneelle taas CHL:ssä saattoi olla uudenlaista nälkää.

Tapola näkee, että juuri Lehterän kaltainen pelaaja tuo ekstrapiikin tämän kauden joukkueelle.

– Kun on terve ja hyvähenkinen joukkue, halutaan voittaa kaverille. Niille, jotka eivät ole vielä voittaneet.

– Silloin tehdään kaikkensa, että he saisivat sen palkinnon. Sitä kautta jollekin voi tulla se isoin motivaatio. Ei välttämättä itselleen voittamisesta vaan esimerkiksi, että Lehterä, jolla on pitkä ja hieno ura, saisi nyt sen puuttuvan palkinnon.

Tapparan Jori Lehterä, 35, ja Ilveksen Petri Kontiola, 38, jahtaavat tänä keväänä molemmat kultakypärinä ja ykkössenttereinä ensimmäistä Suomen mestaruuttaan. Kuva: Kalle Parkkinen / Lehtikuva

Yhden komean palkinnon Tappara voitti taas viime viikolla. Runkosarjan voitto oli joukkueelle toinen putkeen – ja Tapolan päävalmentaja-ajan kolmas.

Vaikka harva luultavasti edes tietää, mikä Harry Lindbladin muistopalkinto on, Tapolalle runkosarjan voitto merkitsee.

– Se osoittaa pitkäjänteistä työtä. Pudotuspeleissä 12 ottelua voi kuitenkin voittaa sillä, että juuri siihen hetkeen osuu kova piikki, huima flow ja kaikki onnistuu.

– Runkosarjaa ei koskaan voita, jos arki ja toiminta eivät ole laadukkaita. Ja nimenomaan arjen laadukkuus on ollut meillä pitkään iso arvo.

Tappara poseerasi Harry Lindbladin muistopalkinnon rinnalla viime perjantain paikallisottelun jälkeen. Kuva: Toni Repo / Aamulehti

Tapparan puolivälierävastus ratkeaa vasta torstai-iltana kolmikosta Ässät, TPS, KooKoo. Kuka ikinä sen ”kunnian” saakaan, tilanne on sen kannalta julma. Kirveitään viikon teroitellut Tappara avaa pudotuspelit kotiareenassaan heti perjantaina.

Viikon tauko teki Tapparalle hyvää. Joulusta alkaen se runnoi 75 päivän sisään peräti 34 ottelua – ja lenteli charter-koneellaan pitkin maita ja mantuja.

Tällä viikolla Tappara sai pitää ensimmäisen yhtenäisen treenijaksonsa kuukausiin.

– Nyt saamme oikeasti levättyä, harjoiteltua ja keskityttyä. Sekin teki jo hyvää, että saimme kaksi viime viikonloppua vapaiksi. Sellaisia meillä ei ole paljon ollut.

– On siinä toki omat hyvät puolensa, jos koko ajan pelataan. Silloin ajatukset ovat pelissä, ja rytmi on päällä. Ei tarvitse herättää itseään pelimoodiin. Se helpottaa tiettyjä asioita, Tapola lisää.

Tänä keväänä Tapolalla on mahdollisuus nousta Suomen mestaruuksien määrässä kenties Tapparan historian suurimman valmentajan Rauno Korven rinnalle.

Poistuisiko Tapola talosta jopa Tapparan kaikkien aikojen valmentajana? Historia tuntee toki Rautakorven, Korven, Kalevi Nummisen ja viiden mestaruuden Jarl Ohlsonin, mutta ehkä se keskustelu käydään huhti–toukokuun vaihteessa.

Tapola johti Tapparan myös seurahistorian ensimmäiseen Euroopan mestaruuteen. Kuva: Par Backstrom / Lehtikuva

Mutta missä Tapola valmentaa ensi kaudella?

– En tiedä vielä yhtään. Ei kukaan tiedä varmasti. Se on rehellinen totuus, Tapola vastaa.

– Todennäköisesti en valmenna ainakaan Suomessa, mutta katsotaan sitten, löytyykö Euroopasta jotakin mielenkiintoista joukkuetta, missä saisi seuraavaksi valmentaa.