SM-liigan ja Vaasan Sportin puheenjohtaja Heikki Hiltunen on saanut valtavasti kritiikkiä sen jälkeen, kun vaasalaisseura päätti lauantaina 11. helmikuuta kaupata parhaat pelaajansa.
Tuolloin oli vielä teoreettinen – joskin pieni – mahdollisuus selvitä pudotuspeleihin.
Mitä vastaat kritiikkiin Sportin luovuttamisesta ja tyhjennysmyynteihin ryhtymisestä, Heikki Hiltunen?
Ensinnäkin jääkiekon ammattilaistoiminnassa omistajat kantavat vastuun seuran taloudesta ja tulevaisuudesta. Silloin tällaisia tilanteita voi tulla eteen.
Perjantain Jukurit-ottelun jälkeen heräsi kysymys siitä, onko vaasalaisyleisökään enää meidän tukenamme. Erittäin tärkeässä ottelussa oli paikalla vain 2 300 katsojaa, se oli meille selkeä pettymys ja kertoi siitä, ettei yleisökään enää uskonut Sportin pudotuspelisaumaan.
Toinen vaikuttava asia oli se, että laskimme piste-eron verrattuna kilpailijoihimme. Kilpailijoista kolme oli meitä paremmissa asemissa, ja lisäksi kuntokäyrämme näytti alaspäin.
Kolmanneksi laskimme eri talousskenaarioita kevään kulusta. Myös siirtoikkunan deadline oli painamassa päälle. Halusimme tehdä maltillisia päätöksiä pelaajiemme kanssa.
Oliko Sportin talous niin pahassa vaarassa, että tyhjennysmyynteihin oli pakko ryhtyä?
En voi sanoa että pakko, mutta vastuullisena liiketoimintajohtajana se päätös oli vahvasti suositeltava. Tappioarvio oli lähempänä puolta miljoonaa, joten se olisi vaarantanut urheilustrategiamme toteuttamisen.
Mehän olemme saaneet paljon kuraa mediassa, ettei Sportilla ole hyvin hoidettua junioritoimintaa ja että olisimme häpeäpilkku liigassa. Syksyllä otimme ryhtiliikkeen ja aloimme toteuttamaan omat pojat -liigaan hanketta. Se olisi tuhottu kunnolla, jos tätä päätöstä tyhjennysmyynneistä ei olisi tehty. Tämä asia oikeastaan painoi vaakakupissa kaikista eniten.
Sport jää tänä keväänä pudotuspelien ulkopuolelle.
Osasitteko varautua kritiikkivyöryyn? Ymmärrätkö kritisoijia?
Oli odotettavissa, että kovaa kritiikkiä tulee. Ymmärrän kritiikin ja turhautumisen, koska emme pystyneet etukäteen avaamaan asioita kumppaneillemme ja faneille. Eikä viesti tunnemyrskyssä edes mene perille, vaikka sanoisi mitä. Kun ihmiset nukkuvat pari yötä ja tunteet laantuvat, niin he alkavat ymmärtää ja vastaanottaa asioita sekä myös hyväksyä niitä.
Aluksi saimme kovaakin kritiikkiä – ja täysin ansaitusti. Se mikä kritisoijilla unohtuu, niin hallituksen jäsenillä ja omistajilla on henkilökohtainen vastuu yhtiöstä ja sen tulevaisuudesta. Sen määrää jo osakeyhtiölaki.
Olet saanut paljon kritiikkiä myös kaksoisroolistasi. Sinun pitäisi SM-liigan puheenjohtajana vaalia SM-liigan elinvoimaisuutta ja uskottavuutta, mutta nyt johtamasi Sportin tyhjennysmyynnit asettivat SM-liigan naurunalaiseksi. Näetkö tässä ristiriidan?
Tyhjennysmyyntejä on tapahtunut kaikkien puheenjohtajien aikana, kun tämä sama sarjamalli on ollut voimassa. Oli puheenjohtaja kuka tahansa, niin seurat tekevät itsenäisiä päätöksiä eikä SM-liiga Oy voi ohjata seuroja tai osakeyhtiöitä olemaan tekemättä asioita.
Tyhjennysmyynnit ovat nykyisessä sarjajärjestelmämallissa perustapa toimia. Seurat voivat tasapainottaa talouttaan, koska riskiä putoamisesta ei ole. Tämän liiketoimintamallin SM-liiga Oy on itse rakentanut ja sopinut osakkaiden kesken.
”Seurat voivat tasapainottaa talouttaan, koska riskiä putoamisesta ei ole.
Liigan osakkaat ovat valinneet minut puheenjohtajan rooliin, ja olen ainakin toistaiseksi kokenut nauttineeni omistajien luottamusta. En koe käyttäneeni asemaani puolueellisesti Sportin hyväksi.
Toki kaksoisroolini tässä tilanteessa herättää kysymyksiä. Se on aiheuttanut myös minulle vaikean aseman. En ole julkisuudessa puolustanut Sportia, koska koen, etten voi olla sellaisessa aktiivinen. Koen henkisesti vaikeana paikkana olla Sportin keulakuvana, koska minulla on koko liigasta vastuu. Liigan vastuu on minulle ykkösasia.
Koetko kaksoisroolisi kiusalliseksi?
En koe sitä kiusallisemmaksi kuin aiemminkaan. Minulla on hyvä omatunto siitä, miten olen toiminut SM-liigan osakkaiden edun ja liigan kehittämisen hyväksi. Huonompaa omatuntoa koen siitä, mitä olen voinut antaa Sportille. Sitä olen pohtinut, että onko minulla vielä paikka Sportissa, vai kannattaako siitä paikasta jossain vaiheessa jäädä pois.
Mitä tyhjennysmyynnit mielestäsi, SM-liigan puheenjohtajan roolista katsottuna, tekevät SM-liigan uskottavuudelle?
Eivät ne hyvä asia ole. Mielestäni meidän täytyy reagoida tähän asiaan. Jos jatkamme tällä mallilla emmekä muuta sarjajärjestelmää, niin meidän pitäisi luoda menetelmiä, joiden ansiosta tyhjennysmyyntejä olisi vaikeampi toteuttaa tai ettei niitä tarvitsisi toteuttaa.
Tällaisia menetelmiä Pohjois-Amerikassa ovat esimerkiksi palkkakatto ja palkkalattia. Sitäkin voi miettiä, kuinka monta joukkuetta menee pudotuspeleihin ja että voidaanko sarjan tasaisuutta lisätä.
SaiPa on sarjajumbo. Lappeenrantalaisetkin ovat luopuneet tähtipelaajistaan.
Sanoit, etteivät tyhjennysmyynnit tee hyvää SM-liigalle. Tästä herää väistämättä kysymys: eikö SM-liigan puheenjohtajan oman seuran pitäisi näyttää esimerkkiä ja olla suorittamatta tyhjennysmyyntejä?
Näin voi toki kysyä. Sitten tullaan realiteettiin, että omistajat ja osakkaat vastaavat yhtiön taloudesta ja tulevaisuudesta. Pelkästään suunnan näyttäminen ei riitä, vaan pitää kantaa vastuu taloudellisesta toiminnasta.
Aiempina kausina emme ole tehneet tyhjennysmyyntejä, mihin on osittain vaikuttanut se, etten ole henkilökohtaisesti halunnut olla mukana niissä.
En kannata tyhjennysmyyntejä, ne ovat viimeinen keino.
Kysymys kuuluu myös, että voisivatko pelaajasopimukset joustaa. Vaikka pelaajat lähtisivät maaliskuun puolivälissä lomalle, niin silti heille maksetaan täysi palkka vielä kuuden viikon ajan. Jos pelaajat eivät tässä tapauksessa saisi täyttä palkkaa, niin sekin olisi yksi keino vähentää tyhjennysmyyntejä.
SM-liigan avaamisesta keskustellaan nyt kovemmin kuin koskaan. Kuinka paljon painetta sarjajärjestelmän uudistamiselle tulee kulisseista?
Sanoman mediat erityisesti luovat painetta kaikin keinoin, koska liigan mediakumppani on kilpaileva yhtiö. Sanoman medioissa haastatellaan tarkoitushakuisesti tiettyjä valmentajia ja pelaajia sekä asetetaan kysymyksiä niin, että niihin on helppo vastata ja että niillä saadaan hyviä klikkiotsikoita, joilla luodaan painetta liigan päätöksenteon suuntaan.
Siitä olen pettynyt, että mediassa ei ole avoimesti ja objektiivisesti tuotu näkyviin erilaisten sarjamallien hyviä ja huonoja puolia vaan sanotaan, että karsintamalli on ainoa ja oikea tie. Ilmeisesti mediassa ei ole asiantuntemusta tai halua keskustella asiasta objektiivisesti.
Liigan sisällä erityisesti liigahallitus käy keskusteluja eri vaihtoehdoista hyvin avoimesti. Se on meidän vastuumme ja velvollisuutemme.
Voitko avata, mitä vaihtoehtoja sarjamalliksi on pöydällä?
Karkealla tasolla sarjan supistaminen, nykyisellään pitäminen tai laajentaminen. Kaikkia eri skenaarioita pitää tarkastella. Tietenkin myös sarjan avaaminen on yksi skenaario, jos sarjaa päätetään laajentaa. Mutta se, että onko se yksi ja ainoa oikea vaihtoehto, siinä meillä on paljon mietittävää.
Tavoiteaikataulumme on, että toukokuun loppuun mielessä asiat olisi käsitelty ja saatu linjattua, miten liiga jatkaa eteenpäin.
