Vuodesta toiseen siirtotakarajalla naureskellaan ja raivotaan, kun häntäpäähän jumittuneet seurat heittävät pyyhkeen kehään ja kääntävät katseensa jo tulevaan kauteen.
SM-liigassa tämä on mahdollista, kun putoamisuhkaa ei ole. Suljetulla sarjalla kilpailu on poistettu sarjan tyvipäästä tyystin.
Tutkimme tyhjennysmyyntejä viimeisten seitsemän vuoden ajalta. Katsauksesta selviää, että tänä vuonna kaupantekijöinä olivat viime vuosien kaksi pahinta luovuttajaa.
Lisäksi kauppa kävi poikkeuksellisen tiuhaan. Yhteensä seitsemän vuoden aikana takarajalla on kaupattu lähes 70 runkopelaajaa, eli keskimäärin kymmenen pelaajaa kaudessa.
Nyt SaiPa ja Sport kauppasivat kahdestaan yhteensä 15 pelaajaa. Jäljelle jäi kaksi poikkeuksellisen huonoa kokoonpanoa.
Monet kaupoista ovat hyvin mustavalkoisia, eikä niitä yritetäkään peitellä lausunnoissa. Joissain tapauksissa tyhjennysmyynnin ja muista motiiveista tehdyn sopimusliikkeen ero voi olla häilyvä.
Katsauksessa on pyritty huomioimaan vain selvemmät tapaukset, joten lukemat ovat todennäköisemmin ala- kuin yläkanttiin. Mitä lähempänä takarajaa pelaajasiirto on tehty, sitä todennäköisemmin se on laskettu mukaan.
Puhtaat paperit saa seitsemän liigaseuraa. Nimet eivät ole kovinkaan yllättäviä.
HIFK, Ilves, KalPa, Kärpät, Lukko, Tappara ja TPS eivät ole joutuneet tyhjentämään joukkuettaan tulevaisuuden pelastamiseksi. Useimmiten nämä joukkueet ovat jatkaneet kauttaan runkosarjan jälkeen pudotuspeleihin.
Menestyjäseurat ovat toimineet myös ostajina. Pelaajista ovat kilpailleet lisäksi erityisesti Ruotsin, Sveitsin ja Saksan liigaseurat.
Myös HPK:n, JYPin ja Ässien kaupat ovat olleet melko harvassa. Ässät luopui toivosta umpisurkean kauden keväänä 2019. HPK puolestaan tasapainotti talouttaan vuotta aiemmin.
Viime vuonna muutaman pelaajan kaupannut JYP päätti tänä vuonna taistella täysipainoisesti loppuun asti, vaikka esimerkiksi tähtipuolustaja Sami Nikulla olisi taatusti ollut kysyntää ympäri Eurooppaa.
Lue lisää: SM-liigassa poikkeuksellinen ratkaisu – suurimman siirtovonkaleen osoite selvillä
Pudotuspeleihin yltäminen näyttää epätodennäköiseltä, mutta tyhjennysmyynneistä pidättäytyminen oli joukkueelle jo itsessään imagovoitto.
Heikki Hiltusella on erikoinen kaksoisrooli: hän toimii sekä Liigan että Vaasan Sportin puheenjohtajana.
Lähes koko olemassaolonsa ajan jonkinlaisessa talousahdingossa ollut Pelicans on turvautunut tyhjennysmyyntiin vain kerran. Keväällä 2020 juuri ennen koronapandemian alkua ovet aukesivatkin sitten kunnolla, kun Lahdesta poistui kahden viikon sisällä seitsemän pelaajaa.
Liigan tuoreimpiin kasvoihin kuuluvat Jukurit ja KooKoo ovat kyenneet kasvattamaan urheilullista ja sitä myöten myös taloudellista uskottavuuttaan. Varsinkaan KooKoo ei ole joutunut luopumaan pelaajistaan takarajalla enää viiteen vuoteen.
Samaa ei valitettavasti voi sanoa Vaasan Sportista. Vuonna 2018 täystyhjennyksen tehnyt seura teki tänä vuonna saman ennennäkemättömällä laajuudella.
Lue lisää: Kommentti: SM-liigan surkimus teki rajun päätöksen – ja se alleviivaa katastrofaalista toimintaa
Liigataipaleensa aikana Sportin sijoitus runkosarjassa ei ole kertaakaan ollut yksinumeroinen: kahdesti se on yltänyt kymmenenneksi.
Sport saa syyttävät sormet osakseen myös toisesta syystä. Sportin puheenjohtaja Heikki Hiltunen on myös Liigan puheenjohtaja.
Tilanne on jo vuosikaudet vaikuttanut todella suurelta eturistiriidalta. Sportin liigapaikasta on tietenkin hyötyä Sportille itselleen, mutta kokonaisuuden kannalta vaasalaisten vakipaikasta ei ole mitään iloa.
Katsojatkin ovat äänestäneet jaloillaan. Sportin kannattajat ovat jo vuosia sitten protestoineet ”suljetun sarjan apatiaa” vastaan ja ajaneet karsintojen palauttamista.
Jussi Markkanen on seurajohtajana joutunut SaiPa-kannattajien hampaisiin. Kuva SaiPan 7. helmikuuta pitämästä kyselytilaisuudesta.
SaiPa oli merkittävä kaupantekijä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Tilanne on looginen: urheilujohtajan puuttuminen on saanut aikaan urheilujohtamisen vajeen, joten menestys on kiertänyt Lappeenrantaa kaukaa.
Urheilujohtajalle kuuluvia tehtäviä hoitaa SaiPan omistajiin kuuluva toimitusjohtaja Jussi Markkanen. Yhdelle ihmiselle työtä on aivan liikaa, ja seuralegendasta onkin vähitellen tullut kannattajien sylkykuppi.
Vielä 2010-luvulla SaiPa oli usein liigakaukaloiden piskuinen haastaja. Yksi idän ihmeistä taisteli isoimpiaan vastaan pienellä budjetilla ja erityisesti osuvilla ulkomaalaishankinnoilla.
Nykyään kunnolla osuvat värväykset löytävät tiensä alkuvuodesta maksu- ja kilpailukykyisempään seuraan: niin kävi tänä vuonna puolustaja Aaron Irvingille, viime vuonna hyökkääjä Nick Halloranille.
Hurjimmillaan Markkanen on ollut mukana kauppaamassa itsensä Sveitsiin. Näin tapahtui uran toiseksi viimeisenä pelivuotena keväänä 2017, kun Markkanen siirtyi loppukaudeksi lainalle hänen entiseen seuraansa Zugiin.
– SaiPa pystyy näin toimien osaltaan turvaamaan tulevan kauden joukkueen rakentamista, totesi Markkanen siirtonsa yhteydessä, ja hieman eri sanavalinnoin samaa on hoettu myöhemmin kerta toisensa jälkeen.
Poika Juho Markkanen on seurannut isänsä jalanjäljissä maalivahtina. Hänet lainattiin SaiPasta viime keväänä sveitsiläiseen Luganoon.
