Suomen Jääkiekkoilijat ry:n eli Pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Teemu Ramstedt seurasi hämmentyneenä keskiviikkoiltana herännyttä keskustelua SM-liigan aivotärähdysprotokollasta – tai pikemminkin sen puutteesta.
Keskustelu sai pontta, kun Pelicansin Aatu Jämsen palasi keskiviikon HIFK-ottelussa kaukaloon päähän osuneen taklauksen jälkeen.
HIFK:n puolustaja Johan Motin taklasi suihkukomennuksen arvoisesti Jämseniä päähän, minkä seurauksena 20-vuotiaan lahtelaishyökkääjän kypärä lähti irti, ja hän makasi jäässä päätään pidellen.
Ilta-Sanomat tavoitti heti tapauksen jälkeen SM-liigan kilpailupäällikön Arto I. Järvelän, joka kertoi ettei liigalla ole varsinaista toimintaprotokollaa pääosumien varalta.
– Kotijoukkueella pitää olla lääkäri paikalla, ja se on käytössä, jos tarvitaan. Se henkilökunta sitten tarkistaa, että onko pelikelpoinen ja niin edelleen. Mitään sellaista automaattista järjestelmää meillä ei ole. Meillä ei ole sellaista varsinaista protokollaa, Järvelä kommentoi.
Lue lisää: SM-liigassa nähtiin kylmäävää päävammasekoilua – ”Kai se on jotenkin todettu”
Järvelä puhui ohi suunsa. Ramstedtin mukaan SM-liigassa on selkeät toimintaohjeet, jotka on laadittu yhdessä Jääkiekkoliiton kanssa jo vuonna 2016.
Jääkiekkoliiton ja SM-liigan aivotärähdyksen toimintaohjeeseen on sovellettu NHL:n ohjeistoa varmistamaan ja huolehtimaan pelaajien terveydestä ja turvallisuudesta.
– Selkeä protokolla on olemassa. Vuodesta 2016 lähtien löytyy dokumentti otsikolla toimintaohje, jonka on allekirjoittanut moni asiantuntija. Siinä kerrotaan selkeästi, miten pitää toimia mahdollisen päävamman jälkeen, Ramstedt kommentoi Ilta-Sanomille.
Teemu Ramstedt.
Järvelän kommentit asettuvat entistä erikoisempaan valoon, sillä aivotärähdysten protokollaa perattiin läpi vastikään.
– Viimeksi viime viikolla meidän ja liigan operatiivinen johto kävivät tätä asiakokonaisuutta läpi eli aika tuoreeltaan. En osaa sanoa, mitä hän on kommenteillaan tarkoittanut, Ramstedt sanoo.
SM-liigan toimitusjohtaja Kati Kivimäki myöntää, että liiga epäonnistui viestinnässään keskiviikkona.
– Ehkä siinä oli väärinkäsitystä. Meillä on olemassa ihan selkeät toimintaohjeet ja mallit siitä, miten tällaisissa tapauksissa toimitaan. Ikävä tapahtuma, mutta toimintaohjeita on noudatettu tässäkin (Jämsenin tapauksessa), Kivimäki vastaa.
Miten tällainen viestintäkatastrofi on mahdollista?
– Meidän täytyy tarkastella viestintämalleja ja petrata jatkossa.
Jämsenin tilanne herätti kummastusta. Jämsen jäi toisen erän puolivälissä tapahtuneen rajun tällin jälkeen istumaan vaihtopenkille. Hän huilasi taklauksesta seuranneen viiden minuutin ylivoiman, mutta palasi jäälle myöhemmin ja teki Pelicansin 1–1-tasoituksen kahden miehen ylivoimalla.
Raporttien mukaan Jämsenin pelikunto oli tarkastettu.
– Tietojemme mukaan Pelicansin puolelta hänelle tehtiin eilen SCAT5, Ramstedt ilmoittaa.
SCAT5-lomaketta käytetään aivotärähdyksen diagnostiikan tukena.
Pelicans tiedotti toisella erätauolla, ettei Jämsen enää palaa otteluun.
Aivotärähdysoireiden diagnosointi ei ole yksioikoista, sillä oireet voivat ilmaantua välittömästi päähän tai vartaloon kohdistuneen iskun vaikutuksesta tai ne voivat kehittyä tuntien tai päivien aikana.
Ramstedt painottaa, että Suomessa aivotärähdyksiin ja päävammoihin suhtaudutaan asianmukaisella vakavuudella.
– Kun vertaa jääkiekkomaailmassa, olemme Suomessa kärkipäässä siinä, miten suhtaudumme päävammoihin ja niiden ehkäisemiseen. Tänne saatiin joustokaukalot ihan kärkipäässä koko maailmassa, ja testejä on tehty hyvin pitkään ja ne ovat kehittyneet, Ramstedt sanoo.
– Siinä mielessä näen, että SM-liigassa ja Jääkiekkoliitossa päävammat otetaan vakavasti.
