Jarno Kultanen on tehnyt kovaa jälkeä KooKoon urheilujohtajana,

Tämä mies kuuluu SM-liigan parhaisiin seurajohtajiin – näin duunaripakista tuli oman alansa eliittiä

SM-liigaseura KooKoon urheilujohtaja Jarno Kultanen on noussut kaikessa hiljaisuudessa alansa parhaisiin osaajiin.


5.10. 5:38

Pitää olla valmis tekemään tinkimätöntä työtä. Muuten kilpailijat painelevat ohi.

Sama mantra on seurannut Jarno Kultasta läpi hänen elämänsä.

Kova työmoraali ja omistautuminen lajille veivät Kultasen jääkiekkoilijana NHL:ään asti. Kouvolalaisen kiekkoilun ikoni pelasi legendaarisessa Boston Bruinsissa 102 ottelua 2000-luvun alussa. Varmaotteisena puolustajana tunnettu ”Kultsi” saavutti pelaajaurallaan Suomen mestaruuden HIFK:n tähtinipussa keväällä 1998.

Kultanen on ehtinyt nähdä ja kokea paljon, mutta veri on aina vetänyt kotiin. Siksi hän halusi päättää pelaajauransa Kouvolassa.

Paluusta kasvattajaseura KooKooseen ei tullut satumainen, kun Kultanen joutui ripustamaan luistimet naulaan kesken Mestis-kauden 2009–10.

– Heti alkukaudesta tuli selkävaivoja, jotka eivät hellittäneet. Sen takia viimeinen kausi oli pehmeä lasku pois joukkueen arjesta pelaajana, enkä tarvinnut välivuotta, Kultanen muistelee.

Jarno Kultanen pelasi Boston Bruinsissa 102 ottelua.

HIFK:n mestaruusjuhlissa 1998.

Pelaajauransa jälkeen Kultanen siirtyi heti valmennushommiin. Ensin KooKoon A-nuorten päävalmentajaksi ja sen jälkeen kolmeksi kaudeksi KooKoon mestisjoukkueen apuvalmentajaksi.

– Valmennushommat veivät myös mukanaan, ja Ismo Lehkosen ja Juha Juujärven alaisuudessa sain hyvää oppia. Tulin kuitenkin valmentajana risteyskohtaan, jossa piti tehdä päätöksiä, Kultanen taustoittaa.

Jälkikäteen katsottuna Kultanen kääntyi oikeaan suuntaan.

Kaudesta 2014–15 lähtien hän on toiminut KooKoon urheilujohtajana. SM-liigajoukkueen kokoamisesta Kultanen on vastannut seitsemän viime vuotta.

– Tämä on pitkäjänteisempää työtä kuin valmentaminen. Sopii paremmin luonteelleni. Tässä pystyy sitoutumaan pidemmällä jänteellä seuraan töihin, Kultanen luonnehtii.

– Vaikka olen valmentanut vain neljä vuotta, siitä on hyötyä nykyisessä työssäni. Ymmärrän myös valmentajien ajatusmaailmaa. Pelaajauralla opin vaadittavan vaatimustason, jolla töitä pitää tehdä, jos aikoo pärjätä.

Urheilulehti

Lisää laatujournalismia

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 39/2022. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Nykyisin Kultanen, 49, on ammattikuntansa arvostetuimpia tekijöitä. Entinen huippupuolustaja on rakentanut kaikessa hiljaisuudessa KooKoosta pitkäjänteisellä työllä ja rajallisilla resursseilla esimerkillisen pienen markkina-alueen SM-liigaseuran.

Miten temppu on tehty?

KooKoon uskottavuus liigaseurana oli pitkään koetuksella vuoden 2015 kabinettinousun jälkeen. Ensimmäiset neljä kautta KooKoo rämpi vähäpätöisenä kuriositeettina sijoilla 11–14.

Taitekohtana voi pitää kautta 2019–20, kun Nuorten Leijonien mestarivalmentaja Jussi Ahokas siirtyi seuraan.

Ahokkaan ensimmäisellä kaudella KooKoo sijoittui runkosarjan viidenneksi ennen kuin kausi pantiin jäihin koronan takia. Ahokkaan alaisuudessa KooKoo oli kaksi kautta riippuvainen ulkomaalaishankinnoista, joista oli paljon iloa Sumulaaksossa.

Viime kaudeksi Olli Salo korvasi Ahokkaan, joka siirtyi TPS:aan. Samalla KooKoon kokoonpano mullistui rajusti, kun 11:stä tehokkaimmasta pelaajasta yhdeksän poistui riveistä. Kotimaisempi KooKoo yllätti monet ja eteni seurahistorian ensimmäistä kertaa mitalipeleihin.

Kouvolassa ei ole keksitty pyörää uudestaan. Lyhyen liigataipaleen aikana on tehty myös virheitä, mutta virheistä on opittu matkan varrella.

– Se pitää myöntää, että aluksi haparoitiin. Siitä on otettu opiksi, Kultanen sanoo.

KooKoo pelasi viime keväänä historiansa parhaan kauden, kun se ylsi SM-liigan pronssipeliin.

Kun KooKoo nousi SM-liigaan, joukkueen identiteetti oli monta vuotta kateissa. Kokoonpano oli lähinnä paranneltu versio mestisjoukkueesta. Uudistushalukkuus oli vähäistä. Kärkihankinnat söivät valtaosan pelaajabudjetista ja loput pelipaikat täytettiin jämäpelaajilla.

Kolmen viime vuoden aikana KooKoo on käyttänyt rahaa viisaammin ja onnistunut rekrytoinneissaan, mikä on heijastunut heti tuloksissa.

Kilpailukykyisen joukkueen rakentamista vaikeutti myös viiden ensimmäisen vuoden aikana maksettu kallis liigaosake. Kun KooKoo sai maksettua siitä viimeisen maksuerän, seura on pystynyt rahallisesti panostamaan enemmän joukkueeseen.

– Pelaajabudjetin kehitys on osa tätä kokonaisuutta, mutta samalla kun vuosirenkaita on tullut lisää, myös pelaajien tietoisuus on kasvanut ja kentällä mielikuvat KooKoosta ovat parantuneet. Muutamien hyvien kausien jälkeen pelaajat näkevät meidät vaihtoehtona. Näen, että isoimmat askeleet on otettu siinä, miten pelaajat asemoivat meidät nykyisin, Kultanen kokee.

Kentällä mielikuvat KooKoosta ovat parantuneet.

Pudotuspelipaikka on nykyisin Kouvolassa odotusarvo, kun kolmen viime kauden aikana KooKoo on sijoittunut runkosarjassa kymmenen joukkoon. Viime kaudella, Salon debyyttisesongilla, KooKoo pelasi ensimmäistä kertaa SM-liigan puolivälierissä ja eteni aina pronssiotteluun asti.

KooKoo on tällä hetkellä urheilullisesti ja taloudellisesti seurahistoriansa parhaassa tikissä. Siitä kunniaa ansaitsee paljon urheilujohtaja Kultanen sekä seuran taloudesta vastaava toimitusjohtaja Sakari Välimaa.

Kultanen korostaa tapansa mukaisesti yhteistyön merkitystä KooKoon virkistymisessä.

– NHL:ssä GM:n apuna on 10–12 henkilöä. He tekevät ryhmänä hommia ja puntaroivat päätöksiä. Suomessa puolestaan oletetaan, että täällä yksi ihminen tekee kaiken ja odotetaan, että urheilujohtaja päättää kuka valmentaa ja ketkä pelaavat.

– Tämä on tiimityötä. Toki johtajien pitää johtaa, mutta ympärillä pitää olla henkilöitä, jotka osallistuvat päätöksentekoon ja rekrytointiin. Kun ihmiset ovat valmiita kantamaan vastuuta, silloin myös valtaa pitää antaa sopivassa määrin. Silloin virheiden määrää saadaan pienemmäksi. Pienessä seurassa yhteishenki ratkaisee. Kaikkien panosta tarvitaan, Kultanen painottaa.

Pikkuseuran menestyskauden jälkeen tapahtui vääjäämätön. Viime kauden jälkeen KooKoossa lähes koko kärkiosasto meni uusiksi, kun moni avainpelaaja vaihtoi rahakkaimmille kentille.

Kultanen on mielissään siitä, että määrällisesti KooKoossa ei tapahtunut suurta vaihtuvuutta.

– Kärkipelaajia lähti kentällisen verran, mutta tärkeämpää on se, että joukkueen ydin pysyi kasassa. Siihen on tuotu tueksi uusia pelaajia. Lähtevistä pelaajista osan kanssa ei neuvoteltu jatkosta ja osan kanssa ei päästy sopimukseen. Kolikossa on aina kaksi puolta. Se nettomenetys, mitä me laskemme, ei aina ole sama kuin miltä se näyttää ulospäin, Kultanen ilmoittaa.

Vaikka KooKoo eteni mitalipeleihin, kauden jälkeen seurajohdossa tehtiin kriittinen jälkianalyysi. Pudotuspelit paljastivat selkeitä kehityskohteita.

– Pudotuspeleissä tuli esille, että puolustuksemme oli vähän kevyt. Siksi hankimme Stefan Wargin ja Miska Kukkosen, jotka ovat isoja ja vahvoja peruspuolustajia. Nyt jalkeilla on vähän erilainen, mutta mielestäni vahvistunut puolustus, jonka avulla voimme voittaa pelejä, Kultanen näkee.

Lukuisat loukkaantumiset murjoivat myös KooKoon kapeaa kokoonpanoa.

– Leikki alkoi käydä vaikeaksi. Nyt olemme tarkoituksellisesti rakentaneet isomman joukkueen, jossa on lisää laajuutta. Jos terveystilanne on hyvä, joukkueessa on positiivinen ongelma ja pelipaikoille enemmän kilpailua. Menestyäkseen pitää olla riittävästi pelaajia kestämään poissaoloja, Kultanen järkeilee.

Kun rahaa ei ole yhtä paljon kuin kilpailijoilla, Kultasen on pakko tehdä virkaveljiä tarkempaa työtä konttorilla.

Kouvolassa ei mällätä rahalla. Tällä kaudella KooKoon ilmoitettu pelaajabudjetti on 1,85 miljoonaa euroa, mikä on sarjan kolmanneksi pienin.

Täksi kaudeksi KooKoo on hankkinut uusia vastuunkantajia ulkomailta. Neljä pelaajaa (Linus Andersson, Emil Molin, Axel Ottosson ja Warg) saapui Ruotsista ja kanadalaispuolustaja Charles-Edouard D’Astous Pohjois-Amerikasta.

– Se on sattumaa, että nyt meille saapui paljon ruotsalaisia. Yhtä hyvin kaikki olisivat voineet olla pohjoisamerikkalaisia. Haimme oikeaa profiilia. Andersson, D’Astous ja Ottosson ovat nuorehkoja pelaajia, jotka ovat mielestämme valmiita nousemaan seuraavalle tasolle, Kultanen perustelee.

– Molinin näin pelaavan Allsvenskanissa todella hyvää jääkiekkoa, mutta SHL:ssä hänen reittinsä meni tukkoon. Haluamme auttaa hänet Kouvolassa nousemaan takaisin huipputasolleen. Warg tuo johtajuutta ja kokemusta.

Stefan Warg hankittiin tuomaan lisää vahvuutta KooKoon puolustuslinjoille.

Aiempina kausina moni pelaaja on noussut uudelle tasolle KooKoossa. Kirkkaimpina helminä muun muassa SM-liigan maali- ja pistepörssin kaudella 2018–19 voittanut Malte Strömwall ja liigan parhaaksi puolustajaksi kaudella 2019–20 valittu Matt Caito.

Uuden maalitykin, pistelingon tai kärkipuolustajan löytäminen kirjavilta pelaajamarkkinoilta vaatii ammattisilmää, tarkkaa taustojen selvittelyä ja ripauksen onnea.

Viime kaudella Djurgårdenissa ja Leksandissa pelannut Andersson on hyvä esimerkki pelaajasta, joka ei ole räjäyttänyt pankkia aikuisten sarjoissa, mutta johon kohdistuu KooKoossa isot odotukset tällä kaudella.

Andersson, 23, teki kahden viime kauden aikana SHL:ssä 98 ottelussa 19 maalia. Kouvolaan Andersson on hankittu ykkösketjun laidalle tekemään maaleja. Alku oli räväkkä. Andersson naulasi liigadebyytissään tehot 2+1 ja keikkui ensimmäisen peliviikon jälkeen SM-liigan pistepörssin kärjessä.

– Aivan ensimmäisenä pitää olla rohkeutta ottaa pelaaja ja antaa mahdollisuus onnistua. Andersson oli junioreissa tehokas, mutta edustustasolla samaan rooliin kasvaminen voi ottaa useamman vuoden, Kultanen sanoo.

Linus Andersson (vas.) aloitti kauden tehokkaasti.

Miltä pelaaminen näyttää, mitkä ovat lajitaidot ja missä roolissa pelaaja pelaa joukkueessaan ovat keskeisiä kysymyksiä Kultaselle pelaajatarkkailutyössä.

– Pyydämme myös referenssejä valmentajilta ja joukkuekavereilta. Se mitä omilla silmilläsi näet ja muilta kuulet, siitä pitää niputtaa kaikki tieto yhteen. Aika usein oma intuitio kokonaisuudesta ratkaisee. Pitää olla rohkeus tehdä ratkaisuja, Kultanen alleviivaa.

KooKoo on tehnyt paljon oikeita asioita ja täsmällisiä rekrytointeja eri sektoreilla.

Tarkkanäköinen taloudenpito on tuonut tasapainoa ja uskottavuutta KooKoon toimintaan toimitusjohtaja Välimaan johdolla. Urheilupuolella Kultanen on pitänyt jämäkästi lankoja käsissään.

Rahallisesti KooKoo ei pysty kilpailemaan SM-liigan suurseurojen kanssa isoista kaloista, mutta KooKoon kaltaisella pikkuseuralla on aika puolellaan.

– Elokuun alku on tietynlainen deadline joukkueen rakentamisessa, mutta työ on käynnissä ympäri vuoden. Isossa kuvassa meidän joukkueemme rakentuu aikataulullisesti myöhemmin kuin suurempien seurojen, Kultanen sanoo.

KooKoo:n toiminnanjohtaja Sakari Välimaa (vas.) ja Jarno Kultanen 2014.

Liigan suurseurojen kokoonpanot ovat usein varhaisessa vaiheessa täynnä, mikä avaa pienemmille seuroille sauman hakea pientä kilpailuetua.

– Scouttaustyölle jää enemmän aikaa, joten siinä mielessä allekirjoitan tuon väitteen. Meille jää mahdollisuus kääntää enemmän kiviä ja olla rohkeita. Emme saa kuitenkaan huippupelaajia halvemmalla sen takia, että isot seurat ovat ottaneet omansa ja rosterit ovat täynnä, Kultanen muistuttaa.

KHL:n kuihtumisen takia keväällä ja kesällä markkinoilla oli tarjolla enemmän EHT-tason pelaajia, jotka menivät Ruotsiin, Sveitsiin ja SM-liigan kärkiseuroihin. Mitat täyttävistä kansainvälisen tason pelaajista Kouvolassa voidaan vain haaveilla. Ne pitää kehittää itse.

– SM-liigan kärkijoukkueilla on se luksus, että ne pystyvät palkkaamaan niin sanotut varmimmat pelaajat. Meidän pitää löytää pelaajat, jotka pystyvät haastamaan ja olemaan tulevaisuuden kärkipelaajia.

Laaja kontaktiverkosto on avainasemassa. Maineikas pelaajaura on auttanut Kultasta luomaan vahvat kontaktit eri puolille kiekkotellusta.

– Nimi on ainakin tunnettu ja ihmiset tietävät, kuka olen. Tunnettavuudesta on hyötyä, vaikken ollut mikään supertähti, mutta olen ollut pitkään ammattilaisjääkiekossa mukana.

Jarno Kultanen etsii KooKoon riveihin pelaajia, jotka eivät ole saavuttaneet täyttä potentiaaliaan.

Onnistuneet päävalmentaja- ja pelaajapalkkaukset ovat tuoneet lisää kaikupohjaa. Kultasen urheilujohtajauran tärkeimpänä yksittäisenä palkkauksena voi pitää Ahokasta, 41, jonka aikana KooKoo nousi pohjamudista.

Ahokkaan oikeana kätenä Nuorissa Leijonissa työskennellyt Salo, 39, on jatkanut pelitavallisesti Ahokkaan viitoittamalla tiellä. KooKoolle on muodostunut selkeästi tunnistettava peli-identiteetti. KooKoo luottaa Salonkin alaisuudessa kurinalaiseen ja puolustusvoittoiseen kiekonhallintapeliin.

– Ahokas sai tehtyä suunnanmuutoksen, joten halusimme jatkaa samalla pelillisellä linjalla. Olemme onnekkaita, että saimme samanhenkisen valmentajan Salosta. Tietysti Salo ei ole tullut tänne Ahokkaan kenkiin seisomaan, vaan tekemään omaa valmennustyötään, mutta valmentajapalkkauksiin on löytynyt tietty punainen lanka seuran puolelta, Kultanen sanoo.

– Koska Ahokas ja Salo ovat onnistuneet, varmasti haemme samanlaista päävalmentajaa jatkossakin, jos siihen löytyy vain sopiva mies kun valmentajatilanne on joskus esillä. Mahdollista on toki sekin, että valitsemme toisen suunnan, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että olemme oikealla polulla.

KooKoon valmentaja Olli Salo.

KooKoon nousu uskottavaksi liigaseuraksi kulminoituu pitkälti ulkopuolelta hankittuihin osaajiin. Kouvolalaisseuran omavaraisuus on lähes olematonta, joten ulkopuolelta tulevien hankintojen rooli korostuu. Harhaosumiin ei ole varaa.

Viime vuosien aikana KooKoo on onnistunut täsmähankinnoissaan pääsääntöisesti mallikkaasti, mutta kestävän kehityksen kannalta seuran junioritoiminta kaipaa piristystä.

Kymenlaakso on maantieteellisesti pieni alue, jossa KooKoon sateenvarjoseuroja on vähän ja ne ovat pieniä. Tämä asettaa haasteita jo pelkästään pelaajamäärän suhteen.

– Fakta vain on, että KooKoo-taustaisia pelaajia on Suomi-kiekossa aika vähän. Viimeisen 10–12 vuoden aikana resurssit juniorikiekkoon on saatu uudelle tasolle, ja täksi kaudeksi seuran valmennuspäälliköksi palkattu Petri Mattila oli meiltä iso rekrytointi. Yritämme kehittää junioripuolta ja siellä pystymme kehittymään paljon. Haemme junioripuolelle selkeää kulttuurinmuutosta, jotta jatkossa edustusjoukkueessa olisi omia junioreita nykyistä enemmän, Kultanen ruotii.

Olosuhteista pelaajakehitys ei Kultasen mukaan jää kiinni, mutta toiminnan terästämisessä riittää työsarkaa.

– Kulttuurinmuutoksessa eniten aikaa ottava on se, että arki pyörii iltaisin juniorijoukkueiden harjoituksissa riittävän laadukkaana.

– KooKoon junioreissa on lahjakkaita pelaajia, mutta meidän pitää pystyä seurana parantamaan tekemisen laatua ja tarjoamaan heille tukea. Sitä kautta todennäköisyys kasvaa sille, että meille nousee lisää näitä peetroseppälöitä ja kumppaneita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?