Kommentti: Suomalaisella jääkiekolla on edessä historiallinen valinta – pieni joukko päättää, pysyykö SM-liiga tuhon tiellä

SM-liigalla on edessään suomalaisen jääkiekon lähiaikojen merkittävin henkilövalinta, joka voi ratkaista sarjan kohtalon, kirjoittaa uutispäällikkö Juha Hiitelä.

Yksi koko suomalaisen jääkiekon kohtalonkysymyksistä on pienen joukon käsissä.

3.11.2021 6:44

SM-liigan puheenjohtaja ja Sportin pääomistaja Heikki Hiltunen on puheenjohtaja-aikanaan möläytellyt kaikenlaista.

Yhden pahimmista möläytyksistään kiekkopomo päästi MTV Urheilun haastattelussa tämän vuoden elokuussa.

Hiltunen argumentoi SM-liigan mediayhteistyökumppanin sivuilla liigansa puolesta, jotta viranomaiset höllentäisivät koronarajoituksia.

Hiltunen kertoi epäsuorassa sitaatissa, että SM-liigan katsojien keski-ikä on yli 40 vuotta.

Sitaatti paljasti, mikä on SM-liigan suurin ongelma ja koko liigan kohtalonkysymys.

SM-liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen paljasti karun totuuden.

SM-liiga ei enää kiinnosta nuoria.

Siksi SM-liigalla on edessään suomalaisen jääkiekon lähiaikojen merkittävin henkilövalinta. Valinta voi määrittää koko lajin suunnan Suomessa.

SM-liiga on vuosikymmenten ajan ollut Suomen suosituin palloilusarja. Leijonat on edelleen Suomen suosituin maajoukkue.

Mutta Leijoniin pätee sama kuin Huuhkajiin tai pienemmässä mittakaavassa koripallon Susijengiin. Ne ovat yhtenäiskulttuurin viimeisiä ilmentymiä. Ne ovat ihmiselle mahdollisuus olla osa jotain isomaa yhteisöä.

Koripalloliigan joukkueet? Veikkausliigan joukkueet? Tai edes SM-liigan joukkueet? Yhteisöt ovat aika pieniä.

Eikä yhteisöt kasva, koska SM-liiga on unohtanut hankkia yhteisöönsä uusia jäseniä. Liigatuotetta tehdään samalla tavalla kuin sitä tehtiin 1990-luvulla.

Hiljattain sosiaalisessa mediassa ylistettiin Lahden Pelicansia, joka oli järjestänyt kotiottelunsa yhteydessä pelipaitahuutokaupan. Ulkopuolinen tarkkailija pohti, että huutokauppa ei varsinaisesti ole ihan 2020-luvun innovaatioita.

Ongelma on siinä, että se mikä on riittänyt ennen, ei riitä enää.

SM-liigan elintilaa vie yhä enemmän NHL, joka on tilastojenkin valossa eniten nuoria aikuisia kiinnostava jääkiekkosarja.

Taalaliiga panostaa eurooppalaisten fanien hankkimiseen järjestämällä koko ajan enemmän otteluita eurooppalaisille hyvään katseluaikaan ja tarjoamalla sosiaalisessa mediassa sisältöjä muun muassa suomeksi.

NHL näkee Euroopassa giganttisen potentiaalin. Ilta-Sanomien tietojen mukaan NHL:n verkkosivuille tuli jo viime vuosikymmenen puolivälissä enemmän liikennettä Suomesta kuin valtaosasta NHL-kaupunkeja.

Tilanne tuskin on muuttunut mihinkään, koska tuolloin NHL:stä puuttuivat kokonaan suomalaiset nuoret supertähdet. Nyt heitä on ennätysmäärä.

NHL on siellä, missä nuoret ovat. Verkossa. Sosiaalisessa mediassa. NHL:ssä tiedetään mistä naruista vetää, että ihmiset huomaavat sen.

Suomessa on toisin.

SM-liigan sosiaalinen media näkyy kuivaa kuin valtion viraston toiminta. Eivätkä seuratkaan asiassa juuri loista. HIFK ja Ilves loistavat kirkkaina valoina, mutta muuten iso osa julkaisee somessa kokoonpanoja ja hallin ravintolan lounaslistoja.

Ei kuulosta kovin yhteisölliseltä toiminnalta.

Samaan aikaan SM-liigan tv-sopimus estää IS:n tietojen mukaan seuroja käyttämästä pelimateriaalia laajasti omassa somessaan. Telian kanssa tehdyssä sopimuksessa määrätään, että seuroilla on käytettävissä kahden käden sormilla laskettava määrä videoklippejä peleistä viikon aikana .

Samaan aikaan NHL-seurat tuuttaavat pelivideoita joka tuuttiin, koko ajan. NHL on siellä, missä heidän potentiaaliset asiakkaansa ovat.

Laineesta, Ahosta, Puljujärvestä tai Heiskasesta puhuminen on helpompaa kuin koskaan aiemmin. SM-liiga ei hallitse kahvipöytäkeskusteluja, koska se ei hallitse somea.

Kaukana Atlantin toisella puolella pelaava Patrik Laine on monelle suomalaiselle läheisempi kosketus jääkiekkoon kuin paikallinen SM-liigaseura.

Kyse ei ole edes tähtien puutteesta. Kyse on siitä, ettei SM-liiga ole siellä, missä uudet innokkaat asiakkaat syntyvät. Ei synny mitään, mistä spekuloida koulujen pihoilla tai kahvipöydissä.

Lue lisää: Tässä ovat SM-liigan läpimurtopelaajat – 17-vuotias komeetta loistaa listan kärjessä

Eikä nyt puhuta edes siitä, että SM-liiga ei saa edes verkkosivujaan toimimaan kunnolla ja näyttämään 2020-luvun, eikä 1990-luvun tuotteelta.

Jos ihminen kaikesta huolimatta sattuu saapumaan itse otteluun, usean hallin palvelut eivät ole kovin korkealla tasolla.

On niitä samoja lihapiirakoita ja nakkeja kuin 1980-luvulla. On kaljaa muovituopeissa. 2000-luvun innovaationa nacholautanen, jolla on tukusta haettua teollista juustokastiketta ja yhtä teollista salsaa.

Palvelut ja tarjoilut ovat heikkoja ja kalliita. Myyntipisteitä on lähes joka hallissa liian vähän. Yksikään seura ei myöskään kerro sivuillaan, mitä heillä on tarjolla peleissä ja mihin hintaan – paitsi se jäähallin lounasravintolan viikon tarjonta.

Ja aika usein miesten vessassa haisee epämiellyttävälle. Vuonna 2021.

Olosuhteisiin on tulossa parannusta useammalla paikkakunnalla. Tampereen halli valmistuu joulukuussa, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa on olemassa suunnitelmat uusista halleista. Garden Helsinki valmistunee jonain päivänä. Turussa TPS:n superrikkaat omistajat kaavailevat uutta hallia.

Ja aika usein miesten vessassa haisee epämiellyttävälle. Vuonna 2021.

Niitä odotellessa seurojen pitäisi saada ihmiset viihtymään peleissä entistä paremmin. Kuluttamaan rahojaan mahdollisimman paljon. Tarjoamaan uusia, helppoja keinoja kuluttaa eurojaan peleissä.

SM-liiga on valitsemassa itselleen uutta toimitusjohtajaa, kun nykyinen toimitusjohtaja Riku Kallioniemi siirtyy sivuun. Kallioniemen aikana liiga neuvotteli uuden hienon tv-sopimuksen, joka tuo seuroille ennätysmäärän rahaa. Mutta samaan aikaan kiinnostus liigaa kohtaan on laskussa.

Jääkiekkoväen omat liigan kiinnostavuudesta pyörivät byrokraattisten sarjajärjestelmien ympärillä. Keskustelua käydään lähinnä siitä, pitäisikö SM-liiga avata vaiko ei.

Lue lisää: SM-liiga on matkalla tuhoon – näin horjuvaa jättiläistä yritetään pelastaa

Vaikka samaan aikaan Suomessa on kasvanut aikuisikään jo sukupolvi, joka ei edes tiedä mitä on avoin liiga, eikä siis osaa sitä kaivata.

Eikä kyse ole edes yksistään pelin tasosta. Myös NHL:ssä pelataan joka vuosi satoja huonoja pelejä. Jalkapallon Valioliigassa, La Ligassa ja Bundesliigassa pelataan huonoja pelejä.

Kyse on siitä, millainen tuote on.

Huonommassakin pelissä viihtyy, jos puitteet on kunnossa ja palvelut toimivat. Kehnompaakin peliä jaksaa katsoa, jos pelin seuraaminen kotisohvalta on helppoa ja jos laadukasta informaatiota ja viihdettä on saatavilla helposti.

SM-liiga ei tässäkään asiassa ole erillään muusta yhteiskunnasta. Menestyäkseen sen on pystyttävä houkuttelemaan nuoria kuluttajia, joista kasvaa uusi kannattajarunko, joka tuo aikanaan myös omat lapsensa peleihin.

SM-liigaa vuodesta 2016 johtanut Riku Kallioniemi ilmoitti elokuussa jättävänsä tehtävänsä. Uuden toimitusjohtajan haku on käynnissä.

Jos se ketju kuolee, kuolee koko liiga.

Siksi seuraavan toimitusjohtajan valinta on yksi SM-liigan kohtalonkysymyksistä. Uuden toimitusjohtajan pitää pystyä kääntämään liigan kurssi mollista duuriin. Uudella pomolla on kiire. Hänen urakkansa on kova, sillä SM-liiga ei ole kovin vetovoimainen sarja pelaajillekaan. Eräs pelaaja-agentti ennusti hiljattain, että pelaajien virta poispäin vain kiihtyy.

Negatiivinen kierre on saatava katkeamaan. Niin kaukalossa kuin sen ulkopuolella.

Se on myös yksi koko suomalaisen jääkiekon kohtalonkysymyksistä. SM-liigan taantuminen ja kutistuminen on uhka koko suomalaisen jääkiekon kehitykselle.

Jotta maajoukkue menestyy, jotta pelaajia siirtyy jatkossakin NHL:ään ja jotta jääkiekko pysyy maan ykköslajina, se tarvitsee terveen ja kiinnostavan pääsarjan.

Pienellä joukolla päättäjiä on nyt todella iso vastuu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?