SM-liigan peleissä käymisen lopettaneiden tai hallikertoja vähentäneiden ihmisten mielestä liian kalliit lippujen hinnat ovat suurin syy jättäytyä pois hallilta, kävi ilmi IS:n tuoreesta kyselystä.
Kun ihmisiltä kysytään rahankäytöstä, vastaukset ohjautuvat ihmisluonteen mukaisesti edellä mainittuun suuntaan.
Lue lisää: Jättikysely paljastaa: tämän vuoksi SM-liigaa riivaa yleisökato
Aivan näin kevyesti tuloksia ei kuitenkaan kannattaa sivuuttaa, vaikkakin IS:n kyselyssä vastaajiksi toivottiin nimenomaan niitä henkilöitä, jotka ovat lopettaneet tai vähentäneet liigapeleissä käymistä. Koko kiekkoyleisöltä kysyttäessä tulokset olisivat oletettavasti toisenlaiset.
Jos tuote olisi timanttisessa kunnossa, ihmisten maksuvalmius olisi korkeammalla. Jos kuluttajat kokisivat hallilta poissa ollessaan jäävänsä paitsi jostain erittäin merkityksellisestä yhteisöllisestä kokemuksesta, moni olisi valmis pihistämään muista ei elintärkeistä -menoista päästäkseen hallille. Kukaan ei halua tuntea itseään ulkopuoliseksi.
Kyselyn lähes 7 000 avoimessa vastauksessa etenkin moni perheellinen koki lippujen hinnat liian korkeiksi. Tämä on huolestuttavaa, koska nimenomaan lapsia ja nuoria liigayhteisö kaipaa kuluttajikseen jo tulevaisuudenkin kannalta.
Jokainen kiekkofani muistaa taatusti lapsuusaikojen peli-illat hallilla, kun kaikki kentällä ja katsomossa tapahtunut oli isoa ja ihmeellistä. Jos näitä kokemuksia ei nyt synny uusille sukupolville, he eivät juurru liigakiekon kuluttajiksi.
Hinnoittelu on seuroille on jatkuvaa tasapainottelua, mutta lapsi- ja perhelippujen hintoihin kannattanee kiinnittää erityistä huomiota. Jos lapsi haluaa hallille, mukaan lähtee usein myös aikuinen. Näin syntyy positiivinen kierre.
Asiaa voi ajatella myös niin, että kokemus liian korkeista lippujen hinnoista on seuraus eikä syy. Kyselyn avoimissa vastauksissa toistuvat useaan kertaa sanat: suljettu sarja, kilpailullisuus, joukkuemäärä ja pelin taso. Tyhjennysmyynnitkin mainitaan monta kertaa.
– Joitain vuosia sitten kannattamani joukkueen johto teki oharit yleisölle. Myi parhaat pelaajat kesken kauden. Tämän jälkeen emme ole käyneet peleissä kuin pari kertaa. Meillä sentään oli kausikortit yli 20 vuotta, 57-vuotias nainen esimerkiksi kirjoitti.
Ilveksen fanikatsomossa on riittänyt tunnelmaa.
Edellä mainitut teemat ovat jo tuttuja. On käynyt hyvin selväksi, ettei helppoja ratkaisukeinoja suuriin ongelmiin ole. Jos olisi, ongelmat olisi jo varmasti ratkaisu.
Lähes 7 000 avointa, pääosin kriittistä kirjoitusta kuitenkin vahvistavat käsitystä siitä, että juuri edellä mainitut asiat todella hiertävät peleistä pois jättäytyneitä.
Eivätkö SM-liigaseurat kaipaa juuri heitä takaisin katsomoon? Heidän houkuttelunsa lehtereille on helpompaa kuin täysin uusien katsojien kalastelu.
Yhtä lailla avointen vastausten määrä ja yli 12 000 vastaajaa koko kyselyssä on valtavan positiivinen signaali SM-liigalle.
Ihminen todella välittää, jos hän ensin avaa verkkosivuston artikkelin, käyttää sitten aikaa kyselyyn vastaamiseen ja kirjoittaa sen jälkeen lomakkeelle vielä useita rivejä vapaamuotoisia ajatuksiaan.
Moni kirjoittaja antoi palaa ja laati tekstinsä suurella tunteella. Joukossa oli kritiikkiä, kehitysehdotuksia ja kehujakin.
Uskallan väittää, ettei vastaava kysely mistään muusta Suomen palloilusarjasta ei olisi kerännyt yhtä suurta vastausvyöryä: SM-liiga on yhä erityisessä asemassa.
Jättikyselyn perusteella korona ei ollut suurin syy SM-liigan yleisökatoon, mutta sen vaikutus on tietenkin iso. Yleisömäärät paranevat varmasti, jos ihmisten varovaisuus jossain vaiheessa täysin hellittää.
Sitä toki pelätään, että epidemia on muuttanut laajemminkin ihmisten ajankäyttö- ja kulutustottumuksia. Kun ei puoleentoista vuoteen kuluta rahaa tapahtumissa, ottelulippu voi tuntua yllättävän kalliilta.
Silti on täysi syy olettaa, että koronatilanteen helpottaessa yleisömäärät nousevat alkukauden kuopasta, mikä on elintärkeä asia SM-liigalle.
Katsojien palaamista toivottavasti ja todennäköisesti edesauttaa se, että kaukalotuote on tällä hetkellä erinomaisessa tilassa. Lähes kaikki tämän kauden pelit ovat olleet intensiivisiä ja viihdyttäviä, ja nyt SM-liigalla on uusi nuori tähtikin, JYPin 17-vuotias Joakim Kemell.
Joakim Kemell ja muut JYPin pelaajat tuulettavat ihmepojan tekemää maalia.
Kyselyn tulosten ja etenkin avointen vastausten lukeminen vahvistaa kuitenkin yhtä johtopäätöstä. Jos SM-liiga haluaisi palata lähemmäs takavuosien loistoaan, tarvittaisiin suurempaa ravistelua.
On vaikea nähdä kriittisten kuluttajien innostuvan uudelleen, jos he eivät näe, että asioita ollaan oikeasti valmiita muuttamaan.
Ei ole syytä tyytyä siihen, että koronan helpottaessa tilanne normalisoituu pandemiaa edeltävälle tasolle. SM-liigalla on lähipiirissään potentiaalista, jääkiekkoa rakastavaa kuluttajakuntaa, joka välittää SM-liigasta ja suomalaisesta jääkiekosta. Sen osoittaa tuoreen IS:n kyselyn lisäksi myös Sponsor Insightin tutkimukset ja Leijonien mielipuolinen suosio.
Paremmalla sometuotannolla ja -markkinoinnilla, pelin alkamisajankohtien ja pelipäivien viilaamisella ja viihdyttävällä sekä tasaisella kaukalotuotteella saa taatusti aikaan pieniä muutoksia parempaan.
Kyselymme perusteella moni SM-liigasta vieraantunut kuluttaja kuitenkin kaipaa räikeitä toimenpiteitä. Vastauksissa toistui monta kertaa myös sanapari ”kävisin jos…”, kuten eräskin, kertomansa mukaan vuonna 2018 pitkän kausikorttiputkensa katkaissut 36-vuotias mies kirjoitti.
– Mielellään perheen kanssa kävisi, mutta siinä ei ole mitään järkeä taloudellisesti. --- Suljettu sarja, liikaa joukkueita = kilpailullisesti ja kiinnostuksen puolesta vajaata toimintaa. Jos edes nämä puolet saataisiin kuntoon, kävisin varmasti ja tukisin ---.
Sanotaan se taas kerran kyllästymisenkin uhalla: jonkun olisi uskallettava ottaa härkää sarvista.
Näin kysely toteutettiin
Kysely oli IS:n artikkelin otsikosta lähtien suunnattu nimenomaan heille, jotka ovat vähentäneet peleissä käymistä tai lopettaneet sen kokonaan, mikä tietenkin ohjaa vastausten suuntaa.
Jos kysely olisi suunnattu koko SM-liigan seuraajajoukolle, tulokset olisivat oletettavasti erilaisia.
Peleissä normaaliin tapaan tai entistä enemmän käyvät eivät oletettavasti ole yhtä kriittisiä kuin he, jotka kertovat vähentäneensä tai lopettaneet peleissä käymisen. Tämä on tärkeää ottaa huomioon tuloksia tarkasteltaessa.
Kaikesta huolimatta 21 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi käyvänsä peleissä entiseen tapaan. Kyselystä puuttui vaihtoehto ”Käyn peleissä entistä enemmän”, jonka olisi myös voinut olettaa keräävän vastaajia. Kyselyn tarkoituksena ei ollut selvittää sitä, kuinka moni käy tai ei käy peleissä.
Sen sijaan alkukauden yleisömäärät kertovat luotettavasti yleisökadosta, ja kyselyn tarkoitus oli selvittää syitä huolestuttavalle ilmiölle.
Kysely toteutettiin verkossa 8.–10.10.2021.
