Kommentti: SM-liigan katsojamäärät ovat hälyttäviä - SM-liiga - Ilta-Sanomat

Kommentti: Suomalaisille on tarjolla herkkua, mutta se kelpaa liian harvalle – siksi SM-liiga on pahassa lirissä

Yleisörajoitukset kurittavat edelleen SM-liigaseuroja, mutta pelkästään niiden taakse on turha piiloutua, kirjoittaa jääkiekkotoimittaja Sami Hoffrén.

Kärppien ja HPK:n välisessä ottelussa oli vain reilut 3 425 katsojaa, vaikka Raksilaan mahtuisi 6 400, eikä rajoituksia Oulussa ole.

17.9. 14:43

Kausi 2021–22 on alkanut jääkiekon SM-liigassa urheilullisesti ja pelillisesti erittäin raikkaasti, mutta yleisö ei ole löytänyt tietään sankoin joukoin takaisin halleihin.

Ensimmäisten kierrosten yleisömäärät ovat karua luettavaa.

Runkosarjan 19 ottelua ovat vetäneet halleihin yhteensä 56 931 katsojaa. Yleisökeskiarvo on 2 996 katsojaa. Nykyiset rajoitukset huomioon ottaen hallien täyttöaste on 66,6 prosenttia.

Vuosina 2018–20 hallien täyttöaste oli 71 prosenttia. Eli ei mikään järkyttävä pudotus, mutta pudotusta kuitenkin.

Se on sääli, sillä kaukalossa on nähty todella laadukasta lätkää. Torstai-illan Tappara-Ilves oli parasta mahdollista mainosta SM-liigalle.

Kierroksesta toiseen näkee viihdyttävää ja energistä jääkiekkoa, jossa tunne ja taktisuus lyövät kättä. Kaukalotuote on kunnossa.

Yleisörajoitukset kurittavat edelleen liigaseuroja, mutta pelkästään niiden taakse on turha piiloutua. SM-liiga ja seurat eivät voi tuudittautua siihen, että yleisö palaa halleihin entisaikojen tapaan rajoitusten jälkeen.

Alkukaudella kolme ottelua on myyty loppuun. Raumalla kauden avausottelu Lukko–TPS keräsi Äijänsuolle 3 350 katsojaa, joka on nykyisillä rajoituksilla maksimimäärä. Äijänsuon yleisökapasiteetti on 4 500.

Keskiviikon kierroksen HIFK–Lukko-ottelua seurasi myös täysi sali nykyisillä rajoituksilla. Nordenskiöldinkadun jäähallissa HIFK:n kotiavausta seurasi 4 100 katsojaa eli tasan puolet normaalista kokonaiskapasiteetista.

Lappeenrannassa SaiPan kotiavaus KooKoota vastaan veti Kisapuistoon 2 410 katsojaa, joka oli avausotteluun sallittu maksimimäärä (puolet hallin kapasiteetista). Lauantain kotiottelussa Kisapuistossa ei ole enää rajoituksia.

Torstaina kauden ensimmäistä ja Hakametsän toiseksi viimeistä Tampereen paikallisottelua Tappara-Ilves seurasi 5 733 katsojaa (Tappara päätti maksimimääräksi 6 698). Tunnelma oli mahtava.

Kansa karkeloi Ilveksen ja Tapparan paikallisottelussa.

Lukema on korona-ajan yleisöennätys, mutta niin sen pitää ollakin. Ilves ja Tappara pelaavat viimeisiä kertoja legendaarisessa pyhätössä ennen siirtymistä uuteen monitoimiareenaan.

Tilanne on haastava liigaseuroille. Seurat joutuvat tekemään päätöksiä aluehallintoviranomaisten suositusten mukaisesti siitä, miten ottelutapahtumia voi järjestää turvallisesti. Viranomaisohjeistusten kryptisyys ja jatkuvat muutokset eivät helpota seurojen työtä.

Siksi muutama seura on päättänyt tehdä omia tulkintoja, eikä ota täyttä sallittua määrää halleihin. Näin on toimittu muun muassa Kuopiossa, missä ei ole yleisörajoituksia, mutta KalPa on rajannut yleisömäärän 75 prosenttiin maksimista.

Tällä hetkellä HIFK on ainoa seura, joka saa ottaa yleisöä vain 50 prosenttia maksimikapasiteetista. Viidellä paikkakunnalla (Mikkeli, Jyväskylä, Kuopio, Kouvola ja Oulu) ei ole rajoituksia (Lappeenranta on kuudes). Kuudella paikkakunnalla (Hämeenlinna, Rauma, Lahti, Vaasa, Turku ja Pori) halliin saa ottaa 75 prosenttia täydestä kapasiteetista.

Valtaosin yleisömäärät ovat olleet vaatimattomia eri paikkakunnilla.

SM-liigan suurseuroista Kärpät ja TPS ovat houkutelleet katsojia nippa nappa puolet sallitusta kapasiteetista.

Oulussa avausviikonlopun Kärpät–JYP-ottelu keräsi lehtereille vain 3 740 katsojaa. Keskiviikon Kärpät–HPK-ottelussa katsojia oli 3 425.

Ei mikään kova juttu, hei.

Raksilassa (kapasiteetti 6 400) ei ole rajoituksia päällä.

Kärpät reagoikin ensimmäisenä seurana vaisuihin yleisömääriin ja alensi keskiviikon ottelun jälkeen lippujen hintoja.

Kärpät ei ole vetänyt puoleensa yleisöä vanhaan malliin.

Mestari Lukon avausiltana kaataneen TPS:n kotiavausta Ilvestä vastaan seurasi 4 587 katsojaa, kun halliin saa ottaa 75 prosenttia kokonaiskapasiteetista. Turkuhalli vetää 11 820 katsojaa.

Alkukauden pienin yleisömäärä nähtiin keskiviikon kierroksella, kun Ässät–KalPa-ottelua seurasi vain 1 287 katsojaa. Isomäen kahden ottelun keskiarvo on 1 804 katsojaa.

Liigahallien ovet pysyivät koronarajoitusten takia kiinni lähes kymmenen kuukautta, mutta yleisö ei ole löytänyt syystä tai toisesta tietään takaisin halleihin. Kun edes runkosarjan alku pitkän tauon jälkeen ei vedä yleisöä halleihin, tilanne alkaa olla hälyttävä.

Toki viime vuosina syksy on muutenkin ollut poikkeuksetta erityisen hiljaista aikaa yleisömäärien suhteen. Purjehduskauden merkitystä ei parane aliarvioida.

Jos trendi jatkuu samana rajoitusten poistuttua, SM-liigan historiankirjoihin lyödään ensi keväänä uusi ”ennätys”.

Joulukuusta alkaen Tampereen uusi, 13 300 katsojaa vetävä monitoimiareena nostanee lopullista lukemaa oleellisesti.

SM-liigan huonoin yleisökeskiarvo on peruja kaudelta 2018–19, jolloin keskiarvo oli 4 232 katsojaa. Se oli huonoin keskiarvo 34 vuoteen. Kaudella 1984–85 liigan keskiarvo oli 3 840 katsojaa.

Kaudella 2019–20 SM-liigan yleisökeskiarvo oli 4 236 katsojaa, mikä oli Euroopan kiekkosarjoista kuudennella sijalla. Tuolla kaudella yksi seitsemän ottelun kierros pelattiin tyhjille katsomoille.

SM-liigan väistyvä toimitusjohtaja Riku Kallioniemi kertoi viime helmikuussa Ilta-Sanomien haastattelussa, että ”jotkut liigan yleiskiinnostavuudesta kertovat mittarit ovat korkeammalla kuin koskaan”.

Kallioniemen mukaan SM-liigalla ei ollut sellaista näkymää, ettei liiga kiinnostaisi ihmisiä, mutta hän oli huolissaan siitä, millä volyymilla ihmiset palaavat koronarajoitusten jälkeen halleihin.

– Toivottavasti ihmisiltä ei ole poistunut se sosiaalinen tarve toteuttaa itseään, Kallioniemi sanoi.

Sosiaalisesta tarpeesta en tiedä, mutta ihmisillä on omat syynsä olla menemättä halleihin. Ihmiset ovat ymmärrettävästi varovaisia koronan takia. Kallioniemi totesi viimeksi tänään IS:lle, että koko tapahtuma-alan syyllistäminen ei ainakaan auta asiaa.

Osa varmasti on varuillaan ja pelkää menemistä massatapahtumiin. Osa pitää nykyisiä lippujen hintoja liian korkeina. Osa seuraa muutenkin matsit mieluummin telkkarista. Osaa ei enää yksinkertaisesti kiinnosta.

Ehkä tässä on suljetun 15 joukkueen kasvattajasarjan uusi normaali.

Oleellisempi kysymys on, mitä SM-liiga ja liigaseurat ovat konkreettisesti tehneet sen eteen, että yleisö palaisi halleihin? Miten on markkinoinnin laita? Mitä tarinaa ihmisille myydään? Ovatko lippujen hinnat linjassa?

On selvää, että korona on runnellut jokaista liigaseuraa. Kauppalehden mukaan liigaseurojen viime kauden yhteenlaskettu tappio nousi 9,3 miljoonaan euroon. Se on paljon turskaa.

Rajoitusten hellittäessä SM-liigan kriittisin tehtävä on houkutella yleisö takaisin halleihin, sillä SM-liigan noin 110 miljoonan euron liikevaihto kiertyy pääosin kotiotteluiden ja yleisötapahtumien ympärille.

SM-liiga tarvitsee nyt yleisöä kipeämmin kuin koskaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?