Helsinki
Miesten jääkiekon SM-liigan joukkueita ei voi syyttää rohkeuden puutteesta, kun tarkastellaan näiden päävalmentajarekrytointeja. Viidestätoista joukkueesta kahdeksan suuntaa torstaina alkavaan kauteen uudessa komennossa. Valmentajista viisi aloittaa ensimmäisen kautensa liigapäävalmentajana.
– Murrosta on valmentajapiireissäkin. Suomessa alkaa olla pidempää kulttuuria päätoimisista valmentajista junnupuolella. Sitä sukupolvea on pikkuhiljaa alkanut tulla liigaympyröiden kynnykselle. Varmaan ihan loogista on, että sukupolvi vaihtuu liigavalmentajien joukossa, Kärppien Lauri Mikkola näkee.
Tulokasviisikosta Mikkola, 40, on kohonnut päävalmentajaksi Kärppien juniorijoukkueiden ja edustusjoukkueen apuvalmentajatehtävien kautta. JYPin Jukka Ahvenjärven, 56, tausta on samankaltainen. Hän on työskennellyt jyväskyläläisen jääkiekon parissa eri tehtävissä viime vuosituhannelta saakka.
– Oma unelma on toteutunut, mutta pitää olla myös realisti. Kun unelma on saavutettu, pitää asettaa uusi tavoite ja jatkaa laadukasta arjen työtä, muun muassa Mestis-joukkue JYP-Akatemian ”rehtorina” toiminut Ahvenjärvi paaluttaa.
– Meillä on kasvuaika käynnissä joukkueena ja koko organisaation osalta. Jotta saa kasvua aikaan, pitää luottaa ihmisiin, joiden kanssa tekee työtä. Totta kai se auttaa, kun tuntee ihmisiä ja organisaatiota. Luottamustyötä pitää myös jatkaa, tehdä koko ajan ja avata keskusteluyhteyksiä.
Jukka Ahvenjärvi on JYPin päävalmentaja.
Tulokkaista kahdella on takana mittava pelaajaura, mutta valmentajina HIFK:n Ville Peltonen, 48, ja Jukurien Olli Jokinen, 42, ovat uriensa alussa. HIFK- ja maajoukkueikoni Peltosen paluu tuttuun seuraan jossain vaiheessa oli odotettu, mutta Jokisen siirto Mikkeliin oli suuri yllätys.
Jokinen tuntee jääkiekon läpikotaisin, eikä Floridassa junioriakatemiassa työskentely ollut paistattelua entisen NHL-pelaajan sädekehässä.
– Olen saanut toimia valmentajana, joukkueenjohtajana, bussikuskina, GM:nä, siivoojana ja huoltajana. Siellä on saanut tehdä hommia laajalla skaalalla ja nähnyt, mitä jääkiekko-organisaation pyörittäminen ja rakentaminen nollasta on, Jokinen paljastaa.
Jukurit on kokenut edelliskauden jälkeen täyden remontin niin pelaajiston kuin valmennuksen saralla.
– Liigassa on lyhyemmät työpäivät, ja täällä valmennan ammattilaisia, jotka saavat palkkaa työstä. Arki on muuten samanlaista, mutta treenimäärät ovat tietysti isommat ammattilaisten kanssa.
Peltonen pääsi juniorivalmennuksen makuun HIFK:ssa, kunnes siirtyi Lausannen päävalmentajaksi.
– Arjen laadukkuus ratkaisee paljon, Peltonen sanoo.
Millaista kilpailuetua aiemmat kokemukset valmentajana ja pelaajana antavat vastustajiin verrattuna?
– Etsimme kilpailuetua joka paikasta. Oli se sitten fyysisellä tai henkisellä puolella. Meillä on mahtava valmennustiimi, missä jokaisella on omat vastuualueensa, joten kiviä käännetään kaikkialla, Peltonen sanoo ja korostaa joukkueen menestystekijöihin kuuluvan muutakin kuin päävalmentaja.
Ville Peltosen HIFK:n otteita seurataan alkavalla SM-liigan kaudella suurella mielenkiinnolla.
Peltosen tavoin myös KooKoon Olli Salo, 38, on hankkinut päävalmentajakokemusta Keski-Euroopassa. Heitä yhdistää työsuhteen päättyminen ennen aikojaan. Lausanne näytti Peltoselle ovea helmikuussa 2020, ja Salo joutui lähtemään Frankfurtista viime joulukuussa.
– Se oli vaikea kausi, ja jäi koronankin takia tyngäksi. Olen aina keskustellut paljon pelaajien kanssa, mutta pitää pystyä myös johtamaan. Suomessa pystytään kommunikoimaan enemmän. Siellä piti tehdä päätöksiä vähemmän keskustelemalla, Salo vertailee kahden maan eroja.
Mikkolan ja Ahvenjärven lisäksi myös Salolla on mittava tausta liigajoukkueen apuvalmentajan tehtävistä ja juniorivalmentajana toimimisesta. SM-liigassa Salo pääsi hetkeksi päävalmentajan vastuuseen kauden 2015–16 lopussa, mutta aloittaa nyt ensimmäistä kertaa kauden päävalmentajana.
– Uskallan sanoa, että työtuntini olen tehnyt aikaisemmin. Olen valmis tähän haasteeseen ja tiedän, miten liigaa pelataan, ja mitä pitää ottaa huomioon.
Kokeneet pelaajat voivat olla arvokas apu kokemattomalle päävalmentajalle. Kärpissä Mikkolan komennossa pelaavat esimerkiksi Atte Ohtamaa ja Mika Pyörälä. Jokisella on Mikkelissä esimerkiksi Jani Tuppurainen, Jarkko Immonen ja Pekka Jormakka.
– Meillä on hyvä keskusteluyhteys kapteeniston ja johtavien pelaajien ryhmän kanssa. Asioita käydään läpi, uusia asioita tuodaan esille ja vaikutus on kaksisuuntaista, Mikkola tuumii.
Jokinen alleviivaa, että viimeinen sana on päävalmentajalla.
– Hommaa tehdään yhdessä, ja meillä on rehellisyyteen perustuva arvomaailma. Keskustelemme pelaajien kanssa, mutta loppupeleissä valmentaja tekee päätökset ja linjaukset.
Pekka Virta valmensi Lukon mestariksi ja siirtyi Lappeenrantaan.
Täksi kaudeksi tapahtunut valmentajien vaihtaminen on viiden kauden tarkastelussa poikkeuksellisen suurta. Lähelle päästiin 2017, jolloin seitsemän seuraa lähti kauteen uuden päävalmentajan komennossa. Viisi tulokasta nähtiin viimeksi 2018.
Kauden muut ”uudet” päävalmentajat ovat Pekka Virta, Jussi Ahokas ja Marko Virtanen. Virta luotsasi viime kaudella Lukon Suomen mestariksi ja lähti vetämään SaiPan projektia. Paikan Raumalla peri Virtanen, joka valmensi SM-liigassa viimeksi TPS:ää toissa kaudella ja johdatti viime kaudella Lukon A-nuoret Suomen mestareiksi.
Ahokas vaihtoi KooKoon TPS:ään, joka sijoittui viime kaudella toiseksi Raimo Helmisen komennossa. Ahokkaan meriittiluettelossa ovat alle 20- ja alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruudet. Viime ja toissa kaudella hän piiskasi KooKoon pudotuspeleihin oikeuttavaan runkosarjasijoitukseen.
