Kommentti: Onko jääkiekon seuraaminenkin ”paremman väen” etuoikeus? Avausfinaalissa todella huolestuttavia ennusmerkkejä - SM-liiga - Ilta-Sanomat

Kommentti: Onko jääkiekon seuraaminenkin ”paremman väen” etuoikeus? Avausfinaalissa todella huolestuttavia ennusmerkkejä

Finaaliavaus alleviivasi koronarajoitusten täydellistä logiikan puutetta, Ilta-Sanomien toimittaja Harri Pirinen kirjoittaa Rauman Äijänsuolta.

Aitioissa ottelua seuraavia katsojia.

7.5. 22:44

Kun Raumalla edellisen kerran pelattiin jääkiekon SM-liigan finaaleja keväällä 1988, Äijänsuon jäähallin harjoitushallin puoleiseen päätyyn raijattiin kiireellä ylimääräisiä telinekatsomoita. Niiden avulla Äijänsuon yleisökapasiteetti saatiin nostettua tasan kuuteen tuhanteen. Tasan 6 000 myös ilmoitettiin tuolloin ensimmäisen Rauman-finaalin yleisömääräksi.

Väkeä saattoi tuolloin olla enemmänkin, sillä kaikki eivät meinanneet millään mahtua edes lisäkatsomoihin. Muistan tämän hyvin, sillä olin itse 10-vuotiaana yksi niistä, jotka yrittivät epätoivoisesti änkeä alimmille riveille.

Rauma elää ja hengittää jääkiekkoa, ja raumalaiset olivat odottaneet finaaleita kokonaisen sukupolven ajan, 33 vuotta. Siksi oli valtavan suuri sääli, että avausfinaali jouduttiin pelaamaan ilman yleisöä.

Siis ilman ”tavallista” yleisöä, rahvasta. Nykyisin Kivikylän Areenana tunnetun hallin aitiot ja ravintola olivat nimittäin täynnä kiekkojännäreitä. Lukon virallisen ilmoituksen mukaan ylälehtereillä ottelua seurasi kolmisensataa katsojaa, silmämääräisesti arvioiden määrä näytti jopa suuremmalta.

Kenellekään tuskin tulee enää yllätyksenä, että koronarajoituksista on turha etsiä niin sanottua arkielämän logiikkaa. Tietyllä tapaa perjantainen finaaliavaus alleviivasi rajoitusten täydellistä logiikan puutetta.

Katsomot ammottivat tyhjyyttään, mutta sinisten penkkien takana ja pari metriä niiden yläpuolella aitioissa istuttiin lähes sylikkäin ja halailtiin, rohkeimmat uhmasivat jopa kuuluisaa laulu- ja tanssikieltoa.

Koska Satakunta on palannut koronan suhteen niin sanotulle perustasolle, Lukko elätteli jopa toiveita saada myydä perjantain ja lauantain finaaleihin lippuja ”rahvaalle”. Lukon suunnitelma oli, että katsomo jaettaisiin kahteentoista lohkoon, joissa kussakin olisi 50 katsojaa, eli yhteensä 600 katsojaa. Lounais-Suomen Aluehallintovirasto ei lämmennyt Lukon suunnitelmalle.

Koronaviruksesta toipuva Lukon päävalmentaja Pekka Virta seurasi ensimmäistä finaalia katsomosta.

Niinpä tuhannet uskolliset Lukko-fanit joutuvat edelleen odottamaan sitä päivää, jolloin pääsevät kannustamaan sinikeltaisia finaaleissa paikan päällä. Nyt tämä mahdollisuus suotiin vain niille muutamalle sadalle onnelliselle, joilla syystä tai toisesta oli pääsy pääasiassa yritysten vuokraamiin aitioihin.

Jääkiekosta on puhuttu jo pitkään lajina, jota vain rikkaiden perheiden lapsilla on varaa harrastaa. Äijänsuolla ei voinut välttyä vaikutelmalta, että korona-aikana myös lajin seuraaminen on ns. ”paremman väen” etuoikeus.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?